Suomalaisten sanontojen ja sananlaskujen alkuperäinen merkitys on saattanut unohtua, mutta silti niitä käytetään sujuvasti arkikielessä.
Sanontoja käytetään arkikielessä niin sujuvasti, ettei niiden merkitystä tai syvintä sanomaa tajua aina jäädä pohtimaan.
Viiden jälkeen -ohjelmassa avattiin tunnetuimpien sanontojen merkitystä ja alkuperiä.
Katso yllä olevalta videolta, kuinka hyvin ihmiset tunnistavat tunnettuja sananlaskuja ja sanontoja sekä niiden alkuperää ja merkitystä. Koko Viiden jälkeen -keskustelun ja sen, miksi sanonnoissa esiintyy niin paljon eläimiä, voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.
Lue myös: Miksi painetaan villasella, ja kenen oma lehmä oli ensimmäisenä ojassa? Selvitimme, mistä hauskat sanonnat tulevat
Päivä on pulkassa ja illallinen tulee kuin Manulle
Tiedätkö, mitä tarkoittaa "päivä on pulkassa"?
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kehittämispäällikkö, dosentti Eija Starkin mukaan sanonta tulee suoraan maaseutuyhteiskunnan ajoilta.
– Isäntä ja renki kun lähtivät aamulla työtehtäviinsä, niin oli puupalikka, joka oli kaksiosainen. Isäntä otti toisen ja renki toisen ja kun tämä pulkka eli pulikka eli puupalikka tuotiin päivän päätteeksi takaisin, ne liitettiin toisiinsa. Päivä oli siis pulkassa, Stark selittää Viiden jälkeen -haastattelussa.
Päivä on pulkassa -sanonta ei liity varsinaisesti mitenkään kuvassa olevaan pulkkaan.
"Tulee kuin Manulle illallinen" -sanonta taas ei liity mitenkään edesmenneeseen presidenttiimme Mauno Koivistoon, vaikka moni niin luulee.
– Manu tulee ruotsinkielen sanasta man, manni. Se on aiemmin viitannut kierteleviin käsityöläismestareihin, jotka olivat miehiä. Maalaisyhteiskunnassa, kun nämä mestarit kiersivät talosta taloon, heidän palkkansa oli ruokapalkka. Kun työ oli tehty, heille oli illallinen valmiina, Stark kertoo.
Lue myös: Tiedätkö, miksi "paska osuu tuulettimeen"? Sanonnan uskotaan pohjautuvan vanhaan vitsiin
Alkuperäinen merkitys unohdetaan, mutta sisältö ymmärretään
Starkin mukaan on mielenkiintoista, että vaikka useat sanonnat ovat syntyneet maalaisyhteiskunnan aikaan, ne ovat yhä aktiivisessa käytössä.
– Me voimme vuosikymmenten saatossa menettää alkuperäisen merkityksen, mutta me ymmärrämme sananlaskun sisällön, Stark sanoo.
Sananlaskuissa on Starkin mukaan usein ideana se, että ne ilmaisevat jonkin mielenkiintoisen ajatuksen hyvin tiiviisti.
– Mutta sananlaskuille tai sanonnoille on myös ominaista, että ne leikittelevät kielellä. Se on sellaista kansanomaista kielitaituruutta.
Lue myös: "Terveydeksi!" – tiesitkö, miksi aivastamiseen reagoidaan näin?
Nakit silmillä, pelti kiinni ja perseet olalla
Suomen kielessä on useita viittauksia humalassa olemiseen.
Starkin mukaan yleisesti ottaen niiden kansallisuuksien ja kansojen kielissä, joissa humalahakuinen juominen on yleistä, on myös paljon sanontoja ja sananlaskuja liittyen humalassa olemiseen.
– Esimerkiksi tiedetään, että Briteissä on yli 600 erilaista termiä humalassa ololle, Stark kertoo.
Lue myös: Tästä sanonta "kymmenen pistettä ja papukaijamerkki" tulee
Lue myös: Tiedätkö, mistä tulee sanonta ”pitäkää tunkkinne”?
Katso myös: Miksi pyy on parempi pivossa? Selvitämme kieleen vakiintuneiden sananlaskujen merkityksen
9:12
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kehittämispäällikkö Eija Stark selittää kieleen vakiintuneiden sananlaskujen merkityksiä.