Sananparret ja erilaiset heitot rikastuttavat päivittäisiä keskusteluja, mutta mistä ne syntyvät? Miksi painamme villasella, nakitamme, annamme kenkää tai rukkaset? Selvitimme, mistä sanonnat tulevat.
Nakit silmillä, oma lehmä ojassa, elämä on. Harvoin puhuessaan tulee edes pohtineeksi, mistä sananparret tai hauskat heitot ovat syntyneet.
Esimerkki: kun jokin asia ei mennyt erityisen hyvin, saatamme tuhahtaa, ettei se mennyt "kaksisesti". Eli miten – mitä on "kaksinen"?
– Vaikka itse sanonnan merkitys on selvä, ei sanan "kaksinen" tausta sitä oikein ole, kuvaa suomen kielen tutkija ja dosentti Kirsi-Maria Nummila Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.
Kaksinen on erikoinen ilmaus, sillä se esiintyy vain kielteisenä. Saatamme päivitellä "ei mennyt kaksisesti", mutta emme koskaan kehu "sehän meni kaksisesti".
– Sanaa on merkityksen osalta hankala yhdistää suomen numerosanaan kaksi, joten ainakin suomen kielen tutkija Osmo Nikkilä on hakenut sille selitystä ruotsin kaxig-sanan kautta. Tällöin kaksinen olisi ruotsalainen lainasana. Sanaa kaxig on käytetty aiemmin nykyisestä poikkeavassa merkityksessä "oivallinen, kunnollinen", mitä kautta suomen sana voisi selittyä.
Lue myös: Jos tapaat kaverisi "ensi viikonloppuna", milloin oikeastaan tapaatte? Asiantuntija kertoo, miten ilmausta tulkitaan
Monet sanonnat ovat lainaa vain
Sanonnat rikastavat kieltä ja tuovat siihen myös huumoria. Kielitoimiston sanakirjan toimittajan Tarja Heinosen mukaan monia sanontoja on käytetty aina Agricolan ajoista lähtien.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo, mistä sanat ovat kieleemme tulleet.
– Monet sanonnat ovat käännöslainoja muista kielistä, yhteistä kantaa jostain kirjallisesta lähteestä kuten Raamatusta, antiikin teksteistä tai muuta tämän tapaista. Nämä ovat toki taustaltaan vanhoja, ja ne myös pystytään ajoittamaan lähtötekstiin asti, Heinonen sanoo.
Esimerkiksi "villaisella painaminen" voi tuoda mieleen aitoja muistoja.
– Villaisella painaminen vie monen ajatuksen lapsuuteen ja otsaan saadun kuhmun painamiseen villaisella vaatteella. Jos toimenpide ei varsinaisesti kuhmua hävittänyt, saattoi se kumminkin lohduttaa ja saada harmistuttavan takaiskun haihtumaan mielestä nopeammin, Nummila sanoo.
Nykyisin villaisella painaminen tarkoittaa asian unohtamista tai välittämättä olemista. Sanontaa käytetäänkin edelleen erilaisten "pipien" hävittämiseen. Esimerkiksi töissä ongelma saatetaan painaa villaisella, kun sille ei varsinaisesti aiota tehdä mitään.
– Tällöin "kolhu" hoidetaan jokseenkin näennäisesti pois päiväjärjestyksestä, minkä jälkeen asia voidaan unohtaa, Nummila kuvaa.
"Kauhistuksen kanahäkki" puolestaan on monille tuttu lapsuudessa luetuista Aku Ankka -sarjakuvista. Se on kuitenkin sanontana paljon vanhempi.
– Siivoamatonkin kanahäkki voi olla kauhistava näky, mutta todellinen hävityksen kauhistus häkki on ollut epätoivottujen vieraiden jäljiltä, Nummila sanoo.
Esimerkiksi kettu voisi saada aikaan karmaisevaa jälkeä, jolloin kanakopissa odottaisi kotkottajien sijaan kauhistus. "Voi kauhistus sentään" on tuttu päivittely, ja sen muotoja on kansankielessä useita.
– Sana "kauhistus" on tullut suomalaisille tutuksi erityisesti Raamatusta ja ehkä vielä enemmän saarnoista, joissa papit ovat varoitelleet kansaa erilaisista kauhistuksista, Nummila sanoo.
Linnut esiintyvät myös sananparressa "heittää vesilintua". Sanonta tarkoittaa kelvottomaksi käyneestä luopumista, mutta miksi heitämme juuri vesilintua?
– Sanonnan taustalla on ajatus kelvottomaksi käyneen kapineen hävittämisestä järveen tai jorpakkoon. Ensisijaisena tarkoituksena ei siis liene osua vesilintuparkaan, vaan tähdätä sinne päin. Lintu todennäköisesti ehtii joka tapauksessa pölähtää ajoissa alta pois, Nummila kuvailee.
"Elämä on" nousi suosioon mainoksesta
Nykyisin sanat ja sanonnat leviävät nopeammin ja laajemmalle, kiitos internetin. Työkokouksessa saatetaan kannustaa "ajattelemaan laatikon ulkopuolelta". Kyseinen heitto on suora käännös englannin kielikuvasta "think outside the box".
Kielikuvia livahtaa arkikäyttöön esimerkiksi mainoksista. Saatamme huokaista esimerkiksi "elämä on" tajuamatta, että siteeraamme DNA:n vanhaa mainosta.
– Sanonnat ovat tavallisesti kuvallisia ja niitä voi luoda kuka hyvänsä, joten alkuperäisiä keksijöitä on mahdoton jäljittää. Sananlaskuissa vilahtelevista H. Moilasista tai lehmistä, jotka ovat ojassa, ei voi tietää, kuka henkilö tai kenen lehmä olisi alun perin ollut kyseessä, Tarja Heinonen kuvailee.
Lue myös: Elohiiri, elättäjäinen, nyppyrä vai vaippanen – miten sinä kutsut nykivää ihoa?
Nettilähteet kertovat, että H. Moilasen olemuksesta on vuosien varrella esitetty arvauksia. Erään tarinan mukaan hän oli maanviljelijä, jonka pellolle laskeutui ufoksi oletettu säähavaintopallo. Kun Moilaselta kysyttiin kommenttia tästä, hän ei saanut aluksi kakistettua ulos sanan sanaa, ja seisoikin siis "Hoo Moilasena".
Lehmä ojassa saattoi olla vain kuvaava kuvitelma
Vaikka varmuutta Moilasen olemassaolosta tai -olemattomuudesta ei ole, kielikuva tenhoaa silti. Samaan tapaan kenenkään lehmän ei ole edes tarvinnut olla ojassa.
Kun oma lehmä on ojassa, jonkun oma etu on kyseessä. Sanonnan lehmä voisikin periaatteessa viitata minkä tahansa maatalon omaan lehmään.
Kun oma lehmä on ojassa, jonkun oma etu on kyseessä.
– Lehmän joutuminen peltoalueita ympäröivään syvään ojaan ei ole ollut tai ole mikään pikkujuttu. Painavan ja mahdollisesti pehmeään ojanpohjaan vajonneen eläimen nostaminen ei ole onnistunut omin voimin, vaan on pitänyt juosta hakemaan apua. Isännän niveliin on todennäköisesti tullut kummasti enemmän liikettä silloin, kun ojassa on ollut oma lehmä kuin jos siellä on ollut naapurin lehmä, Kirsi-Maria Nummila pohtii.
Saattaa olla, että kielikuva on vain tunnetta tai tilannetta hyvin kuvannut kuvitelma.
– Sama kuin jos sanoo, että "tämä pihvi maistuu kengänpohjalta", ei tarkoita, että olisi tarvinnut koskaan maistaa kengänpohjaa. Ei edes sen, joka alun perin on keksinyt sanoa näin, Tarja Heinonen huomauttaa.
Lue myös: Tiedätkö, miksi sanomme "ok"? Lyhenne juontaa juurensa vitsistä
Annamme vaikkapa "monoa" tai "kenkää" luultavasti siksi, että se sopii kuvaukseen tilanteesta, jossa ihminen ikään kuin potkaistaan ulos. Nummila uskoo, että "potkujen" taustalla on mielikuva ulos potkaisemisesta.
– Ja ehkä kengän jäljenkin takamukseen jättämisestä! Ajatus ei ole kuitenkaan vanha suomalainen, vaan samanlaisia sanontoja löytyy muualtakin. Esimerkiksi ruotsiksi voi saada potkut, få sparken, tai jalkaa, få foten. Jälkimmäisen vaikutuksesta suomessakin tunnetaan myös ilmaus "saada fudut", Nummila kuvailee.
Englanniksikin voi antaa ja saada kenkää esimerkiksi muodoissa to get / to give someone the boot. Samaa hyvin tilannetta kuvaavien sanontojen sarjaa on "olla kuin perseeseen ammuttu karhu".
– Jos metsästäjä ei ole osunut karhuun tappavasti, vaan luoti on sattunut vain eläimen jykevään takamukseen, on hän saattanut saada vastaansa hyvinkin ärsyyntyneen olennon. Metsästäjälle onkin itselleen voinut tulla kiire, Nummila kuvaa.
Lue myös: Tiedätkö, miksi "paska osuu tuulettimeen"? Sanonnan uskotaan pohjautuvan vanhaan vitsiin
Rukkaset todella annettiin – mutta mikä oli kissa, joka nostetaan pöydälle?
Rukkaset sen sijaan on oikeasti annettu sille, jonka kumppanuus ei innostanutkaan.
– Käsineiden antaminen toiselle osapuolelle sopimuksen tai liiton merkiksi on kaikkiaan vanha ja laajasti tunnettu tapa. Myöhemmin sanonta antaa tai saada rukkaset on vakiintunut tarkoittamaan kosijan tai muutoin kiinnostuksensa ilmaisseen henkilön saamaa kieltävää vastausta, Nummila kuvaa.
Sanonta ei ole suomalainen. Myös englanniksi sanotaan "give somebody the mitten".
– Ruotsissa taas kosijalle annetaan kieltävänä vastauksena kori: ge någon korgen, Nummila sanoo.
"Kissa pöydällä" ei välttämättä viittaa eläin-kissaan.
Kun kissa nostetaan pöydälle, kohteena ei välttämättä ole elävä kissa. Nummilan mukaan "kissalla" on suomalaisissa murteissa viitattu esimerkiksi sekaisin menneissä langoissa tai naruissa esiintyneisiin sykkyräisiin solmuihin.
– Tähän perustuvan selityksen mukaan kissan pöydälle nostaminen on tarkoittanut konkreettisen sotkun pöydälle selvitettäväksi ottamista, hän sanoo.
Toisinaan mitään selvitettävää ei ole, ja silloin asia "on pihvi".
– Kun jonkin asian sanotaan olevan pihvi, tarkoitetaan, että se on selvä. Sanonta on lainattu suoraan ruotsista: saken är piff. Ruotsinkielisen sanonnan alkuperä ei ole kuitenkaan aivan selvä, joten suomenkielisenkin sanonnan selitys jää avoimeksi, Nummila kuvailee.
Sehän nyt oli vain heitto – eli mikä?
Sanonnoista saatetaan puhua lentävinä lauseina tai korostaa, että sanottu asia oli "vain heitto". Lentäviksi lauseiksi kutsutaan Nummilan mukaan usein laajasti maailmalle levinneitä ja joskus vuosituhansiakin vanhoja sitaatteja. Lauseet saavat siivet usein muissakin maissa.
– Ne ovat ikään kuin lentäneet yli ajallisten, paikallisten ja kielellisten rajojen. Ruotsiksi lentävää lausetta kutsutaan siivelliseksi sanaksi: ett bevingat ord, hän kuvaa ja jatkaa:
– "Heittää" esiintyy useissa sellaisissa puhumista tarkoittavissa ilmauksissa, joissa puhumisen tapaa voi luonnehtia lennokkaaksi: heittää huulta, heittää läppää, heittää herjaa. Niinpä jotakin sivumennen heitettyä sutkausta on ihan luontevaa kutsua heitoksi.
Lue myös: Tiedätkö, mistä tulee sanonta "pitäkää tunkkinne"?
Nakki saattaa olla helppo, varma tai silmillä
Sitä, kuka minkäkin sanonnan on kehittänyt, on melko hankalaa saada selville. Moni ihminen voi myös saada saman idean yhtä aikaa, ja samasta sananlaskusta voi asuinpaikasta riippuen olla erilaisia versioita. Ympäri Suomen esimerkiksi tiedetään, että "joukossa tyhmyys tiivistyy".
"Nakittaminen" ei liitykään nakkipakettiin.
Sanonnoissa saattaa vilistä myös samanlaisia termejä. Esimerkiksi nakki saattaa olla helppo, varma tai silmillä; töissä nakki voi napsahtaa ja pomo nakittaa.
– Nakki tuntuu tosiaan esiintyvän useissa sanonnoissa, mutta todellisuudessa varsinaisesta nakkimakkarasta ei ole aina kysymys. Vahvasti humaltunutta kuvaavassa sanonnassa "olla nakit silmillä" näin voi kuitenkin olla alun perinkin. Ajatuksena olisi tällöin, että juopuneen turvonneet tai lurpallaan olevat ja ehkä jo unen tullen kiinni painuneet silmäluomet muistuttavat nakkeja, Nummila pohtii.
Mikä on suosikkisananpartesi?
– Suosikkisanaparsiani on ollut "jos jossii ei ois nii lehmätkin lentäis". Olen oppinut sen kotona äidiltäni. Tällainen sopii, kun pitää vastata mahdottomiin toiveisiin tai kuvitelmiin, Tarja Heinonen sanoo.
– Isäni käytti sellaista sanontaa kuin "huono muisti takaa hyvän omantunnon". En tiedä, kuinka yleisessä käytössä se on ollut, mutta ainakin minulle eräänlainen klassikko. En itse kyllä ole sitä juurikaan käyttänyt, ainakaan vielä, hän jatkaa.
"Nakittamisen" taustalla ei ole einespaketti, vaan pyydystä tarkoittava sana.
– Kun toinen on nakitettu hommaan, hänet on ikään kuin saatu satimeen tai vangittu hoitamaan tehtävä, Nummila kuvaa.
Helpot ja varmat nakit ovat saaneet todennäköisesti alkunsa korttipelistä, jossa pelattavaa rahasummaa on nimitetty nakiksi.
– Suomalaisen nakkipelin nimi on todennäköisesti mukailtu ruotsinkielisestä korttipelin nimestä knackspel. Ruotsalaisen korttipelin nimessä nakki ei tarkoita nakkimakkaraa, vaan koputusta tai muuta sellaista. Merkitys on kuitenkin voinut muuttua suomenkielisten pelaajien mielissä tarkoittamaan syötävää nakkia, mikä on sopinut hyvin saalistettavan potinkin nimitykseksi, Nummila sanoo.
Lue myös: "Terveydeksi!" – tiedätkö, miksi aivastamiseen reagoidaan näin?
Nakkien seurana sanonnoissa voi vilahdella muitakin elintarvikkeita. Kun katsomme "kuin halpaa makkara", katsomme väheksyen.
– Sana "halpa" on merkinnyt paitsi huokeahintaista, myös yleisesti huonoa tai huonolaatuista. Koska makkaran täytteeksi on voitu jauhaa kaikki teurastetusta eläimestä syötävissä olevat ja muusta käytöstä ylijääneet osat, on sisältö voinut olla monenmoista, Nummila kuvaa.
Nakittelu on monille täysin tuttua hommaa, eikä "nakkien olemusta" välttämättä pysähdy koskaan miettimään. Sitä, koska sanonta on vakiintunut kieleen, on kuitenkin vaikeaa määrittää.
– On vähän rajanvetokysymys, milloin voidaan puhua vakiintuneesta sanonnasta, milloin vakiintuneen sanonnan muunnoksesta ja milloin satunnaisesta muodosteesta ja niin edelleen, Tarja Heinonen sanoo.
– Uusia sanontoja syntyy kyllä. Niitä myös käännetään jatkuvasti lähinnä englannin kielestä suomeksi.
Lue myös: Tästä sanonta "kymmenen pistettä ja papukaijamerkki" tulee
Lue myös: Työpäivä on taas pulkassa, mutta mikä on "pulkka"? Tästä sanonta on saanut alkunsa
Katso myös: Muistatko "vettä kengässä" -leikin? Selvitimme, mistä vanhojen leikkien nimet tulevat
5:27
Moni ysärilapsi leikki välitunnilla "vettä kengässä" tai "viimeinen pari uunista ulos", mutta mistä leikkien nimet tulevat?