Raakkujoella tehty töitä koko viikonloppu, mutta simpukoiden kohtalo on epävarma: "Tolkuttoman hidasta"

2:01img
Katso myös: MTV Uutiset Suomussalmella – Tällainen oli tilanne tuhoalueella perjantaina
Julkaistu 25.08.2024 20:25
Toimittajan kuva
Kati Hyttinen

kati.hyttinen@mtv.fi

Metsähallituksen asiantuntija tuskailee työn hitautta raakkujoella Suomussalmella. Toistaiseksi jokihelmisimpukoita on saatu siirretyksi tuhoalueelta yli 4 000.

Metsähallituksen raakunsuojelun asiantuntijat ovat siirtäneet mutaan tukehtuvia jokihelmisimpukoita turvaan ylävirtaan Hukkajoella Suomussalmella nyt useita päiviä. Töitä on tehty myös viikonloppuna.

Tähän mennessä metsäkoneiden tuhoamalta alueelta on siirretty yli 4 000 jokihelmisimpukkaa.

Työt jatkuvat tulevina viikkoina. Tavoitteena on saada mutaa, hiekkaa ja hakkuutähteitä tuhoutuneelta jokialueelta pois, jotta joen tuhoutunut osa olisi mahdollisimman elinkelpoinen raakuille jatkossa.

Vielä ei ole varmaa, selviävätkö tällä viikolla siirretyt äärimmäisen uhanalaiset jokihelmisimpukat elossa. Myöskään sitä ei tiedetä, miten paljon raakkuja on tähän mennessä kuollut.

Metsähallituksen mukaan siirrettyjen jokihelmisimpukoiden tilaa seurataan. Jos simpukat nousevat jaloilleen, se on elon merkki.

Lue myös: Kohu raakuista: Vihreiden kansanedustaja ryöpyttää Orpon hallitusta

Tolkuttoman hidasta

Nyt tarkoitus on löytää keinoja nopeuttaa pelastustöitä, luontoarvojohtaja Pekka Sulkava Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

– Alku saatiin nopeasti käyntiin, eli kun torstaina myrsky nousi, perjantaina oli jo suunnitelma valmiina. Mutta homma on nyt tolkuttuman hidasta. Pitäisi käyttää paljon innovatiivisuutta, jotta keksittäisiin, miten sitä saataisiin nopeutettua ennen kuin kuluu liian paljon aikaa, Sulkava toteaa MTV Uutisille.

– Eivät ne raakut hiekan allakaan kovin kauan selviä, ei sitä voi ensi kesään siirtää. Nyt pitäisi saada volyymia lisättyä.

Työn nopeuttaminen on kuitenkin vaikeaa.

– Jos siellä on liian suuri into päällä, voi saada aikaiseksi enemmän tuhoa kuin hyötyä.

Lue myös: Ministeri Mykkänen Ylelle: Stora Enson täytyy maksaa raakkutuhon kustannukset

Väestä ei ole pulaa

Sulkavan mukaan ongelma ei ole juuri nyt väen vähyys. Esimerkiksi Stora Enso on hänen mukaansa luvannut lähettää töihin 20 ihmistä, jos tekemistä on.

Toistaiseksi töitä ovat tehneet Metsähallituksen ja RaakkuLifen työntekijät. Töissä on ollut myös muutama storaensolainen.

– Porukkaa ja myös vapaaehtoisia saadaan helpostikin paikalle, mutta turha sinne on mennä seisoskelemaan. Pitäisi saada kriittiset kohdat ammuttua alas ja selvittää, mihin vauhdin lisääminen karahtaa.

Myös paikka asettaa omat haasteensa raakkujen pelastustyössä.

– Jos esimerkiksi pistää sata ihmistä kävelemään hiekkatörmää edestakaisin, rinne tulee alas.  

Sääkin vaikuttaa pelastustöihin.

– Vesisade lisää virtaamaa, ja tavara kulkee nopeammin. Metsäkoneiden ajourat on peitetty rinteiltä soralla ja kuntalla, mutta heti kun sadetta tulee ja vesien virtaama kasvaa, hiekka lähtee taas liikkeelle ja toisessa päässä se kulkeutuu pidemmälle, Sulkava kertoo.

– Kun kunnon syyssateet ja tulvat tulevat, vaikeusaste kasvaa. Eli ei ole aikaa kuukautta miettiä, mitähän tekisi, vaan joka päivä pitäisi saada asiaa pykälä eteenpäin.

Lue myös: Raakkutuho on yksi Suomen vakavimmista luonnonsuojelulain rikkomuksista – mutta joutuuko tekijä vankilaan?

Hukkajoessa asuu 5 % Suomen kaikista raakuista

Hukkajoki on yksi merkittävimpiä jokihelmisimpukan esiintymiä Suomessa. Siinä arvioidaan olevan yli 120 000 raakkua. Se on viitisen prosenttia koko lajin kannasta Suomessa.

Perjantaina oli puhdistettu noin 10–15 neliömetriä joen pohjaa mudasta ja hakkuutähteistä.

Uoman siivoaminen on osoittautunut haastavaksi, koska hiesua ja liejua on levinnyt jo jopa 400 metrin päähän vauriokohdasta.

Ensi viikolla työtä tulee tekemään lisää käsipareja sekä Metsähallituksen Luontopalveluista että metsäyhtiöstä.

Joessa liikkuvat vain asiantuntijat, joilla on tarvittavat luvat ja osaaminen käsitellä jokihelmisimpukoita.

– Nyt tehdään myös ripeästi valmistelua tästä eteenpäin. Työt Hukkajoella jokihelmisimpukan hyväksi jatkuvat pitkälle syksyyn, sillä jatkamme töitä alueella niin kauan kuin on tarpeen ja mahdollista, hyödyntäen kaikki löydettävissä olevat keinot, Sulkava kertoo.

Lue myös: Kommentti: Suomalaisilla on erityinen luontosuhde, mutta todellinen rakas on aivan toinen

Yksi on joukosta poissa

Metsähallituksen luontoarvojohtajan mukaan väen vähyys siis ei ole ollut pelastustyössä ongelma, mutta yhtä ihmistä ei ole työmaalla näkynyt: joen yli ajellutta työkoneen kuljettajaa.

– Taitaa olla hänellä muuta intressiä tällä hetkellä kuin lähteä paikan päälle, Sulkava arvioi.

Oulun poliisi tutkii tapausta törkeänä luonnonsuojelurikoksena.

Lue myös: Rikosvastuu Hukkajoen epäillyistä raakkukuolemista voi yltää Stora Ensossa korkealle, arvioi rikosoikeuden professori

Jokihelmisimpukan eli raakun suojelu

  • Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, joka elää joissa ja puroissa. Rauhoitetulle raakulle on määritelty korvausarvo, 589 euroa per raakku.
  • Raakku on merkki puhtaasta vedestä: se puhdistaa vettä ravintoa haaliessaan. Raakku onkin avainlaji, joka samalla luo erinomaisen elinympäristön muille eliölle. Jos avainlaji katoaa ekosysteemistä, sen mukana katoaa moni muukin laji.
  • Raakun suojelua tehdään LIFE Revives -hankkeessa, jota vetää Jyväskylän yliopisto. Metsähallituksen Luontopalvelut on siinä mukana.
  • Ympäristöministeriö julkaisi tammikuussa 2021 Suomen ensimmäisen jokihelmisimpukan suojeluohjelman. Ohjelman yksi tavoite oli parantaa tiedonkulkua maanomistajille virtavesistä, joissa jokihelmisimpukkaa esiintyy. Maanomistajat saavat Metsäkeskukselta tietopaketin ja toimintaohjeet, jos metsänhakkuita suunnitellaan raakkupuron tai -joen valuma-alueelle sekä vielä ELY-keskukselta tarkemmat ohjeet.

Lähde: LIFE Revives -hanke

Tuoreimmat aiheesta

Ympäristövahingot