Räde Hellgren ei suostu häpeämään sitä kuka on, vaikka on joutunut kohtaamaan usein tuntemattomien ikäviä kommentteja. Viiltelyjälkiä kantava Räde haluaa kannustaa itsetuhoisia ihmisiä hakemaan apua.
Räde Hellgren, 22, on kärsinyt nuoresta iästään huolimatta yli kymmenen vuotta psyykkisistä ongelmista.
Räde aloitti itsensä viiltelemisen 11-vuotiaana, eikä tarve vahingoittaa itseään ole vieläkään loppunut. Se ei tarkoita, että nuoren naisen pitäisi kokea kehostaan häpeää ja peitellä itseään. Räde ymmärsi tämän jo 14-vuotiaana.
Hän on oppinut sivuuttamaan ihmisten ikävät kommentit, joissa päivitellään kirosanoin ryyditettynä Räden ulkomuotoa. Jos häneltä on tultu asiallisesti kysymään, mikä on arpien taustalla, Räde on asiasta kertonut.
Räde ei suostu häpeämään sitä kuka on ja miten se vaikuttaa hänen ulkonäköönsä. Kuumina päivinä Räde pukeutuu kuten kaikki muutkin eikä kärsi ylenmääräisestä kuumuudesta vain sen vuoksi, että hänellä on psyykkisiä ongelmia.
Vaikka Räde ei kannusta ketään itsensä vahingoittamiseen vaan ammattiavun hakemiseen, hän ei halua piilotella kehoaan. Arvet ovat osa häntä ja hänen elämäänsä.
(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)
Räden käsissä on jälkiä viiltelystä. Kuva: Räde Hellgren.
Tämän voisi kuvitella olevan kehopositiivisuuden ainakin näennäisellä aikakaudella voimaannuttava asia. Räde joutui kuitenkin kärsimään saman kohtalon kuin monet muut hänen seuraamansa psyykkisistä ongelmista kärsineet. Itseään viillelleen Räden kuva poistettiin niin Instagramista kuin Facebookista.
LUE MYÖS: Itsemurhan partaalla käynyt Hanna-Maria rakastaa muodokasta kehoaan – lähipiiri kuittailee, kuinka "laiha ja kaunis" hän oli ennen
Kuvan nähtiin kannustavan itsetuhoiseen käytökseen
Poistetussa kuvassa Räde pitää kädessään huonekasvia ja kertoo olevansa ylpeä, että on pystynyt pitämään sen elossa. Käsissä näkyy osa viiltelyn jälkeensä jättämistä jäljistä – ne vähiten järkyttävät. Räde kannustaa kuvan yhteydessä ihmisiä hakemaan apua psyykkisiin ongelmiinsa.
Myöhemmin kuvan saatetekstissä Räde kritisoi, miten vaikeista ajoista selvinneiden nykyistä onnea hehkuvat kuvat poistetaan Instagramista, jos käsissä näkyy yksikin arpi. Tekstin lopussa oli tunniste #youcantcensormyskin – et voi sensuroida ihoani.
Räde sanoo, että tunnisteen idea on lähettää Instagramille viesti, ettei jo parantuneita jälkiä itsetuhoisuudesta tulisi enää sensuroida.
Kuvakaappaus Räde Hellgrenin Instagramissa saamasta viestistä.
– Instagram sensuroi nämä kaikki, vaikka kuvat eivät kannustaisi itsetuhoisuuteen. Se sensuroi sitä elämää, mitä me yritetämme elää, siitä huolimatta, että me olemme selviytyneet ja se on jättänyt meihin jälkiä, Räde sanoo.
Räden kuva ehti olla Instagramissa kellon ympäri, kunnes hän sai viestin julkaisun poistamisesta. Instagram perusteli poistamista sillä, että kuva voi kannustaa ihmisiä itsemurhaan tai muuhun itsetuhoiseen käytökseen.
Pian viestin saamisen jälkeen Räde julkaisi poistetun kuvan ja poiston yhteydessä saamansa viestin Facebookissa. Siellä julkaisu ehti olla näkyvillä noin puolitoista tuntia, kunnes se poistettiin samoista syistä.
Sensurointi sortaa jo valmiiksi herkässä asemassa olevia
Arvet ovat olennainen osa Räden elämää ja kehoa. Instagramilta ja Facebookilta saatu viesti, että hänen pitäisi peittää psyykkisen sairauden vuoksi kehonsa, aiheuttaa surua, pettymystä ja vihaa.
Myös Facebookissa Räden kuva sensuroitiin.
Miksi kuvapalveluista sitten löytyy julkaisuja, joissa esiintyy ohimolla olevia aseita, tuoreita viiltelyhaavoja tai jopa lapsipornoa? Miksi täydellisestä elämästä ja vartalosta saa jakaa kuvia, vaikka ne saavat katsojan tuntemaan huonommuutta ja luovat ulkonäköpaineita?
Räde toivoo, että sosiaalisesta mediasta saisi realistisia vaikutteita. Somessa puhutaan paljon kehopositiivisuudesta – siitä, kuinka jokainen on hyvä sellaisenaan ja kuinka kuvanmuokkausta pitäisi pyrkiä vähentämään. Hän ihmettelee, että tämä ei koske kuitenkaan ihmisiä, jotka ovat satuttaneet itseään psyykkisten ongelmien vuoksi.
Räde epäilee, että osin syy on sensurointia tekevissä algoritmeissa, mutta toivoo, että niitä kehitettäisiin toiseen suuntaan. Nyt ne sortavat jo valmiiksi herkässä asemassa olevia.
– Tämä saa meidät, jotka ovat taistelleet ja taistelevat edelleen tuntemaan, että meidän pitäisi pysyä piilossa. Että meillä ei ole oikeutta näkyä.
"Kannustan ihmisiä hakemaan apua"
Instagramissa ihmiset ovat jakaneet kuvia viiltelyjäljistään saadakseen sensuurin loppumaan. Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Räde toivoo, että itseään tarkoituksella vahingoittavat ja itsetuhoiset henkilöt hakisivat kaikin mahdollisin keinoin apua ammattiauttajilta. Vaikka se voi tuntua joskus ylitsepääsemättömän vaikealta, yrittäminen kannattaa.
– Mä en kannusta ketään viiltelemään, vaikka se mulle itselleni oli selviytymiskeino, vaan mä kannustan ihmisiä hakemaan apua, Räde sanoo.
Hän uskoo, että kuvien jakaminen parantuneista viiltelyjäljistä kannustavan saatetekstin kera on yksi keino, jolla ihmisiä motivoidaan avun piiriin.
– Mitä useampi ihminen päästää irti pelosta ja häpeästä ja uskaltautuu näyttäytymään omana itsenään, niin sillä me saamme murrettua tätä käsitystä. Me olemme ihmisiä siinä missä muutkin.
Apua viiltelyyn
Nuorten mielenterveystalo muistuttaa, että viiltely ja itsensä vahingoittaminen ovat vahingollisia tapoja purkaa ahdistusta. Viiltelyyn kannattaa hakea apua, sillä se voi hoitamattomana johtaa itsemurhayrityksiin.
Vapaaksi viiltelystä -omahoito-ohjelman tarkoitus on auttaa ymmärtämään viiltelyä ja syitä sen taustalla.
Mielenterveysseuran valtakunnallisessa kriisipuhelimessa asioista voi keskustella nimettömänä. Näin vaikeasta asiasta puhumista voi harjoitella ja saada samalla vinkkejä oman olon helpottamiseen. Kriisipuhelimen numero on 09 2525 0111, ja puhelin on auki arkisin klo 09-07, viikonloppuisin ja pyhinä 15-07.
Sekasin-chat päivystää joka arkipäivä kello 09–24 ja viikonloppuisin kello 15–24. Chatissa tilanteestaan voi keskustella anonyymisti chat-päivystäjän kanssa.
Osittaislähteet: Nuorten mielenterveystalo, Nuorenlinkki.fi