"Rajasissi" uhkasi ampua kaikki, lentokentällä työskennellyt hyväksikäytti lapsia – näistä syistä Rajavartiolaitoksella on annettu potkuja

Rajavartiolaitos irtisanoo virkamiehiä monenlaisista syistä vakavista väkivaltarikoksista aina alkoholinäpistyksiin. MTV Uutiset selvitti, kuinka paljon ja millaisista syistä potkuja on annettu vuoden 2010 jälkeen. Isossa roolissa on alkoholi.

MTV Uutiset tutustui Rajavartiolaitoksen tekemiin irtisanomispäätöksiin vuosilta 2010–2021.

Rajavartiolaitos on irtisanonut tänä aikana 17 virkamiestään. Valtaosa irtisanomista tehtiin jopa henkilön toistuvan rikollisuuden johdosta. Merkittävä osa rikoksista ja irtisanomisista liittyy henkilöstön alkoholiongelmiin.

Rajavartiolaitoksen näkökulmasta irtisanomiskynnyksen arvioinnissa keskeistä on se, onko virkamiehen toiminta johtanut luottamuksen menetykseen siten, että virkamiehen toimien johdosta on vaarantunut joko yleinen luottamus tai työnantajan luottamus virkamieheen.

– Irtisanomiseen voi johtaa yksi yksittäinen tapahtuma, tai irtisanomiskynnys voi ylittyä useiden erilaisten tai samantyyppisten laiminlyöntien ja moitittavien tekojen yhteisvaikutuksena, ylitarkastaja Outi Leinonen Rajavartiolaitoksen esikunnan laillisuusvalvontayksiköstä kertoo.

Miksi selvitys tehtiin?

Rajavartiolaitos on esitutkintaviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu rajavalvonta ja -tarkastus sekä tarvittaessa myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito rajanylityspaikoilla.


Rajavartiomiehellä on erityinen voimankäyttökoulutus ja kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti puuttuvia toimivaltuuksia ja työssään he valvovat useiden lakien noudattamista. Siksi on yhteiskunnallisesti merkittävää, miten Rajavartiolaitoksen henkilöstö toimii virassa ja yksityiselämässään, millaisiin tekoihin he syyllistyvät ja millaisia seuraamuksia heihin siitä seuraa.


Rajavartiolaitos on yksi Suomen luotetuimmista viranomaisista. Vuoden 2020 poliisibarometrissä 90 prosenttia suomalaisista luotti Rajavartiolaitokseen melko tai erittäin paljon. Vertailun vuoksi pelastustoimeen luotti näin paljon noin 99 prosenttia vastanneista ja poliisiin 91 prosenttia.


Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettämän tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava. Laissa rajavartiolaitoksen hallinnosta säädetään, että rajavartiomiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta Rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Käyttäytymisen asianmukaisuutta arvioidessa otetaan huomioon henkilön asema ja tehtävä.


Selvityksessä MTV Uutiset kävi lävitse 140 virkamiesoikeudellista päätöstä Rajavartiolaitokselta. Rajavartiolaitoksella työskenteli vuonna 2021 noin 3000 henkeä.

Päällikkö huijasi Rajavartiolaitosta 11 000 eurolla

Tuorein virkamiehen irtisanominen Rajavartiolaitoksella tapahtui MTV Uutisten tietojen mukaan vuonna 2020 sen jälkeen, kun erään rajatarkastusaseman päällikkö tuomittiin petoksesta, luvattomasta käytöstä ja törkeästä palvelusrikoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Mies oli vuosina 2017–2019 ollut poissa virkapaikaltaan noin 1000 tuntia, ajanut virka-autolla virkaan perustumattomia "omia ajoja" noin 3000 kilometriä sekä laiminlyönyt kokousten ja palaverien pitämisen, huomionosoitusten hoitamisen sekä esimerkiksi ruokakassan rahojen häviämisen selvittämisen.

Hänet määrättiin maksamaan Rajavartiolaitokselle noin 11 000 euron korvaukset.

– Rajatarkastusaseman päällikkö toimii erittäin vastuullisessa tehtävässä hyvin itsenäisesti ilman lähiesimiesvalvontaa. Aseman päällikkö vastaa ja valvoo myös sitä, että aseman koko henkilöstö toimii säädösten, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Raskauttavaa on, mikäli henkilö, jonka tulisi valvoa muiden toimintaa, itse toimii määräysten ja ohjeiden vastaisesti, miehen irtisanomispäätöksessä kirjoitettiin.

Esimies pihisti työkavereiltaan – kärähti videokamerassa

Erityisen raskauttavaksi Rajavartiolaitoksessa on katsottu ilmeisesti se, kun henkilö käyttää asemaansa hyväkseen väärinkäytöksessään. Sen sai vuonna 2014 tuta mies, joka oli työpaikallaan varastanut omaisuutta kollegoiltaan.

Esimiesasemassa ollut, Rajavartiolaitoksen esikunnan turvallisuusasioista huolehtinut mies oli vienyt Rajavartiolaitoksen omistaman viinipullon ja työkaverinsa viiden euron setelin. Mies tuomittiin käräjäoikeudessa kahdesta näpistyksestä, näpistyksen yrityksestä ja kolmesta palvelusrikoksesta 40 päiväsakon rangaistukseen.

Mies työskenteli vahtimestareiden esimiehenä, hänellä oli etäkäyttömahdollisuus kulunvalvontajärjestelmään ja hän vastasi monista turvallisuusasioihin liittyvistä muista seikoista. Näiden vuoksi hänellä oli myös pääsy kaikkiin esikunnan tiloihin.

Mies jäi kiinni nololla tavalla, kun hänen tekonsa tallentui työtoverin tietokoneen web-kameraan. Työtoveri oli asentanut kameran työpisteelleen epäiltyään aiemmin, että joku on tonkinut hänen laukkuaan. Viinipullon osalta hänet kavalsi työtovereille esimerkiksi alkoholilta haiseva hengitys.

Miehellä vaikuttaa olleen hankala suhde alkoholiin, sillä vuoteen 2011 saakka vain miehellä ja toisella esikunnan virkamiehellä oli avain esikunnan alkoholikaappiin.

Vuonna 2011 kaapin lukko kuitenkin vaihdettiin, eikä avaimia enää saanut antaa miehelle. Lisäksi mieheltä oli kielletty osallistuminen esikunnan vierailu- ja tilaisuusjärjestelyihin alkoholin kuljettamisen tai viemisen osalta. Mies ei myöskään saanut ajaa esikunnan autoja.

Rajavartiolaitos päätti irtisanoa miehen, jonka katsoi hyväksikäyttäneen hänelle määrättyä virkatehtävää ja luottamuksellista asemaansa tekoja varten.

– Tuomiossa kuvattu tahallinen menettely osoittaa tekijässään epärehellisyyttä ja on yleisesti omiaan vähentämään tekijän luotettavuutta työnantajan, työtovereiden sekä yhteistyötahojen silmissä. Teidän tapauksessanne kyseisten rikosten torjuminen on vieläpä kuulunut nimenomaisiin virkatehtäviinne, päätöksessä todetaan.

– Ottaen huomioon, että tehtäviänne on jo aiemmin jouduttu rajaamaan työssä aiheuttamanne luottamuspulan vuoksi, olette nyt syyksi luettujen rikosten myötä menettänyt sen luottamuksen, jota virkanne hoitaminen edellyttää.

Rattijuoppouksia ja viinavarkaus

Alkoholivarkaudet eivät irtisanomistilastojen valossa ole täysin poikkeuksellisia, sillä eräänkin Rajavartiolaitoksella siviilitehtävissä työskennelleen miehen kerrottiin vieneen luvatta vartioston alkoholivarastosta viskipullon ja kaksi likööripulloa. Asian paljastuttua mies toimitti varastoon oma-aloitteisesti vastaavat tuotteet.

Poissaolot, työtehtävien laiminlyönti ja muut työelämän ongelmat johtivat lopulta miehen irtisanomiseen vuonna 2010. Laajat salaamisen viittasivat miehen kärsineen alkoholiongelmasta, minkä puolesta puhuivat  lukuisat eriasteiset rattijuopumustuomiot ennen ja jälkeen irtisanomisen.

Mies oli ennen irtisanomista muun muassa humalassa lähtenyt parkkipaikalta kolaroiden useiden autojen kanssa. Lopulta hän oli menettänyt autonsa hallinnan ja suistunut ajoradalta.

Alkoholiongelmat johtavat irtisanomiseen

Alkoholi on muutenkin useiden irtisanomisten taustalla.

Vuonna 2019 irtisanottiin esikunnassa työskennellyt majurismies. Rajavartiolaitoksen asiakirjoista ei käy selvästi ilmi, mitä miehen katsotaan tehneen, sillä päätöksiä koskevat asiakirjat oli salattu laajalti. Hänellä kerrotaan kuitenkin ainakin olleen useiden vuosien ajan luvattomia poissaoloja ja yllättäviä menoja, joihin Rajavartiolaitos oli pyrkinyt puuttumaan.

Asiakirjan salauksista ja viittauksista lääkärin lausuntoihin voidaan kuitenkin päätellä, että miehen irtisanomisperusteena olivat tämän terveydentilaan liittyvät seikat, kuten mahdollisesti päihdeongelma. Hänet oli muun muassa siirretty vähemmän kuormittaviin tehtäviin.

Majuri tuomittiin irtisanomisen jälkeen poissaolojen ja työtuntien väärin kirjamisen vuoksi kolmesta palvelusrikoksesta. Hän kuoli noin vuosi irtisanomisen jälkeen.

Majuri ei ollut ainoa, jonka poissaolot ja elämän ongelmat ovat johtaneet irtisanomisiin. Eräskin rajavartija oli jättänyt työvuoroja välistä, tullut töihin myöhässä ja asiakirjan salaamisten perusteella ollut työpaikalla päihtyneenä. Kuulemisessaan mies kertoi "mokanneensa asiassa totaalisesti", ja vakuutti, että hänellä olisi vielä Rajavartiolaitokselle annettavaa.

Mies työskenteli rajatarkastajana ja rikostiedustelijana. Rajavartiolaitos katsoi, ettei miehellä toistuvien velvoitteiden rikkomisen johdosta ollut edellytyksiä toimia tehtävissään, joten hänet irtisanottiin vuonna 2015.

Rattijuopumukset johtivat potkuihin

Humalatila altistaa erilaisiin rikoksiin suoraan tai välillisesti. Esimerkiksi vuonna 2018 eräs Kaakkois-Suomessa työskennellyt ylirajavartija menetti työnsä noustuaan humalassa rattiin.

Mies oli kärähtänyt ratista puhaltaen törkeän rattijuopumuksen lukemat alkometriin. Harkintavirhe ei ollut ensimmäinen, sillä mies oli tuomittu rattijuopumukseen vuonna 2014 ja hän oli kerran ollut palveluksessa niin, että hänen kykynsä tehtävien suorittamiseen oli alentunut.

Rajavartiolaitos on salannut viimeisimmästä kohdasta eräitä osuuksia, mutta kontekstin huomioiden se lienee jälleen peittäneen tiedon henkilön alkoholin käytöstä. Miehellä oli tilillään myös tätä vanhempia varoituksia. Rajavartiolaitos ei katsonut hyvällä, että virkatehtävissään ihmisten ajokuntoa valvova henkilö jää itse kiinni päissään ratista.

– Erityisesti rikkoessaan säännöksiä, joita hänen tulisi virassaan valvoa, rajavartiomies menettää uskottavuutensa valvoa kyseisten säännösten noudattamista, päätöksessä kirjoitetaan.

Myös vuonna 2015 irtisanottiin rattijuopumuksesta kärynnyt mies. Ajojärjestelyistä Rajavartiolaitoksella vastannut mies kärähti ratista veressään kolmea huumaavaa lääkeainetta. Vaikka miehellä oli lääkkeisiin lupa, oli niitä käytetty niin, että hänen ajokykynsä oli huonontunut.

Irtisanottu oli ajanut liikenteenjakajan väärältä puolelta, törmännyt toiseen liikenteenjakajaan ja kiertoliittymän korokkeeseen ja lopulta ajautunut tien yli penkkaan.

Mies oli myös useita kertoja jättänyt tulematta työvuoroihinsa, mistä hän oli entuudestaan saanut varoituksia. Nämä painoivat paljon Rajavartiolaitoksen päätöksessä irtisanoa mies.

Asiakirjan salaamisten perusteella mies kärsi päihderiippuvuudesta. Tulkintaa tukee se, että pian irtisanomisen jälkeen mies kärähti kahdesti ratista yli kahden promillen humalassa.

Eroava mies uhkaili "ysimillisellä" – moitteeton ura ei paljoa painanut

Oma lukunsa irtisanomisten joukossa ovat erilaisista vakavista rikoksista tuomitut virkamiehet.

Vuonna 2013 Rajavartiolaitos irtisanoi miehen, joka oli avioeronsa yhteydessä ja sen jälkeen syyllistynyt useisiin laittomiin uhkauksiin.

Mies oli muun muassa uhkaillut joensuulaisessa ravintolassa järjestyksenvalvojaa ja jatkanut uhkailevaa käytöstään vielä paikallisella poliisiasemalla, jossa oli harannut käsin ja jaloin poliisia vastaan. Mies sai teoistaan varoituksen.

Sittemmin mies oli esittänyt uhkauksia puolisoaan ja lastaan kohtaan, ja joutunut muutenkin poliisin kiinniottamaksi. Mies sai jälleen varoituksen ja hänet siirrettiin pois esimiestehtävistä ja häneltä peruttiin väliaikaisesti rajavartiomiehen toimivaltuudet.

Mies kuitenkin toimi jälleen raskauttavalla tavalla. Hän oli poliisin tutkintailmoituksen mukaan uhannut hakevansa pistoolin ja ampuvan useita henkilöitä kertoen, ettei hänellä "ole mitään hävittävää". Esitutkinta tapahtuneesta lopetettiin, koska uhrit eivät vaatineet rangaistusta.

Mies ehti ennen edellisestä asiasta tehtyä kurinpitopäätöstä syyllistyä taas uuteen tekoon. Laiton uhkaus liittyi siihen, miten mies oli suusanallisesti uhannut entistä aviopuolisoaan tappamisella, viitaten "ysimillisestä" puhumalla käsiaseeseen. Mies tuomittiin teon jälkeen lähestymiskieltoon. Uhkaava käytös perhettä kohtaan ei oikeuden asiakirjojen perusteella ollut ainutkertaista.

Miehen työtehtävien hoidossa ei Rajavartiolaitoksen mukaan ollut "moitteen sijaa". Sen sijaan häiriökäyttäytymisen ja kiinniottojen toistuvuus ja jatkuminen puuttumisesta huolimatta vähensivät miehen luotettavuutta ja vaaransivat yleistä luottamusta koko Rajavartiolaitokseen. Mies irtisanottiin.

Irtisanomisen jälkeen mies syyllistyi vielä lähestymiskiellon rikkomiseen.

Miesystävää puukottanut viralta

Pitkä vankeusrangaistus monesti ennakoi myös irtisanomista Rajavartiolaitoksella. Tämän sai kokea esikunnassa työskennellyt nainen, joka sai reippaasti yli vuoden ehdollisen vankeustuomion.

Kyse oli parisuhteessa tapahtunut puukotus, jonka kohdekin oli Rajavartiolaitoksella monen tuntema henkilö. Nainen oli kovassa humalassa lyönyt aggressiivisesti käyttäytynyttä miestä veitsellä selkään.

Naista oli syytetty tapon yrityksestä, mutta tuomio tuli lopulta törkeästä pahoinpitelystä. Kun nainen oli otettu kiinni teon tutkinnan aikana, hän oli väittänyt työnantajalleen olevansa vatsataudissa, vaikka tosiasiassa hän oli poliisin hoteissa.

Rajavartiolaitos päätti irtisanoa naisen painottaen sitä, ettei viranomainen voi provosoitunakaan ryhtyä riitatilanteissa väkivaltaan.

Kertausharjoituksista palannut "rajasissi" uhkasi ampua kaikki 

Eräs rajavartija oli vuonna 2010 ollut ravintolassa vahvasti humalassa ja todennut kuusamolaisravintolan asiakkaalle olevansa "rajasissi" ja tappavansa tämän vaikka paljain käsin.

Miehen entuudestaan tuntenut järjestyksenvalvoja oli poistanut miehen ravintolasta, jolloin tämä oli rimpuillut ja huutanut hakevansa virka-aseensa ja tulevansa tappamaan kaikki ravintolassa olleet. Mies oli vielä taksista huutanut tulevansa pian takaisin.

Järjestyksenvalvoja ilmoitti asiasta välittömästi hätäkeskukseen, koska oli pitänyt todennäköisenä, että mies toteuttaisi uhkauksensa.

Mies ei itse kertomansa mukaan muistanut puheitaan ja kertoi olleensa vahvassa humalassa, mutta katuvansa tekoaan. Hän oli ollut kertausharjoituksissa ennen tapahtumia ja kertoi perhe-elämänsä vastoinkäymisten vaikuttaneen käytökseensä. Hän kertoi myös hakeutuneensa hoitoon ja sopineen asiaa järjestyksenvalvojan kanssa.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen sakkoihin.

Miehellä oli vanhastaan muita tuomioita esimerkiksi pahoinpitelystä ja törkeästä rattijuopumuksesta. Häntä olisi kolmen vuoden päästä odottanut sotilaseläke.

Mies nosti erikseen perusteluksi irtisanomista vastaan, ettei tapauksesta seurannut negatiivista uutisointia. Rajavartiolaitos katsoi, ettei uutisen sujahtaminen ohi lehdistön huomaamatta riittänyt perusteeksi.

– Tuomiosta ilmenevä tekonne on myös ollut omiaan vaarantamaan luottamusta Teitä ja rajavartiolaitosta kohtaan, päätöksessä todetaan.

Osoitti entistä avopuolisoa haulikolla päähän ja uhkasi tappaa

Eräs kaakkoissuomalainen rajavartija menetti työnsä aseellisen lähisuhdeväkivallan paljastumisen jälkeen vuonna 2015. Miehen entinen avopuoliso kertoi oikeudessa, että mustasukkainen ja raivosta silmitön mies oli rikkonut tämän puhelimen ja aloittanut väkivallan.

Mies oli repinyt naista tukasta ja potkinut tätä maassa useita kertoja. Väkivallan yhteydessä hän uhkasi naista tappamisella ja osoitti häntä samalla haulikolla päähän. Tapauksen selvittelyn yhteydessä paljastui, että poliisi säilytti kahta haulikkoa säädösten vastaisesti lukitsemattoman vaatehuoneen lattialla.

Mies tuomittiin pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta 100 päiväsakon rangaistukseen. Käräjäoikeus oli jättänyt miehen tuomitsematta vankeusrangaistukseen, koska katsoi sen johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen miehen menettäessä työpaikkansa.

Rajavartiolaitosta käräjäoikeuden perustelut eivät kuitenkaan sido.

– Yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ampuma-aselainsäädännön noudattamista valvovana ja ampuma-aseita itse voimankäyttövälineinä kantavana ja tarvittaessa käyttävänä viranomaisena Rajavartiolaitos ei voi hyväksyä virkamiehiltään tekoja, joista teidät on tuomittu, Rajavartiolaitos perusteli miehen irtisanomispäätöstä.

Rajavartija yritti houkutella lasta työpaikalleen hyväksikäytettäväksi

On joitain rikoksia, joiden jälkeen työtovereiden suhtautuminen ja luottamus ei ole entisensä.

Eräs rajavartija tuomittiin vuonna 2016 tapahtuneesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Teossa mies oli käynyt seksuaalisväritteistä viestittelyä netissä tapaamansa 14-vuotiaan kanssa, jossa osapuolet keskustelivat mahdollisesta tapaamisesta seksin harrastamiseksi.

Sittemmin mies oli lähetellyt keskustelusivustolla ja pikaviestipalvelussa myös 13-vuotiaalle pojalle seksuaalissävytteisiä viestejä. Mies oli lähettänyt pojalle kuvan peniksestään saaden lapsen lähettämään itselleen alastonkuvia ja masturbointivideon.

Mies oli myös ehdottanut pojalle tapaamista autossa tai työpaikallaan lentoasemalla seksuaalisia tekoja varten. Tästä hänet tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Mies oli ilmoittanut Rajavartiolaitokselle olevansa "äärimmäisen pahoillaan", jos aiheutti haittaa työpaikalleen. Miehen tehtävä oli tavanomaista vartiomiehen tehtävää vaativampi.

– Tehtävä edellyttää työtovereilta, esimiehiltä ja asiakkailta sekä muilta viranomaisilta erityistä luottamusta, irtisanomispäätöksessä kuvailtiin.

Tekonsa myötä mies oli menettänyt tehtävänsä vaatiman luottamuksen. Seurauksena oli irtisanominen.

Valhe doping-oikeudenkäynnissä vei työpaikan

Vuonna 2013 hiihtäjä Janne Immonen tuomittiin käräjäoikeudessa perättömästä lausumasta todistajana puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen, koska tämä oli valehdellut niin sanotuilla dopingkäräjillä.

Immonen oli todistajana kiistänyt saaneensa EPO-hormonia ja jättänyt kertomatta muita dopingaineiden käyttöön liittyviä seikkoja. Oikeus luonnehti tekoa "erityisen häikäilemättömäksi ja moitittavaksi".

Tuomion johdosta Rajavartiolaitos irtisanoi Immosen. Se katsoi, että juuri tällainen rikos oikeudenkäyttöä vastaan vaarantaa virkamiehen luotettavuuden tehtävässään.

– Virantoimituksessa eteen tulevissa asiakastilanteissa, joissa puututaan tarvittaessa kansalaisten perusoikeuksiin, on usein vastakkain rajavartiomiehen ja asiakkaan sana sanaa vastaan. Näissä tilanteissa tulee luottamuksen olla rajavartiomieheen täysin selvä ja ehdoton niin prosessiin liittyvien työkavereiden kuin yhteistyötahojen (muun muassa poliisi, syyttäjä, tulli) kanssa sekä ulkopuolelta asiaa tarkastelevien kansalaisten kannalta katsottuna, Rajavartiolaitos perusteli.

– Virantoimituksessa voi joutua tilanteeseen, jossa virkamies joutuu todistamaan tapahtunutta tuomioistuimessa rajavartiomiehenä ja samalla rajavartiolaitoksen edustajana. Tällaiset tilanteet ovat omiaan aiheuttamaan ulkopuolisen kansalaisen silmin tarkasteltuna epäluottamusta rajavartiomieheen ja sitä kautta rajavartiolaitoksen toimintaan.                                                                             

Immonen valitti ratkaisusta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus piti irtisanomista kohtuuttomana, ja katsoi määräaikaisen erottamisen olevan riittävä seuraus teosta.

Rajavartiolaitos valitti kuitenkin päätöksestä, ja korkein hallinto-oikeus katsoi, että huolimatta Immosen pitkästä nuhteettomasta urasta, oli irtisanomiseen painava syy rikoksen laadun ja vakavuuden vuoksi.

Näin Immosen oikeudenkäynnistä uutisoitiin lokakuussa 2013. Häikäilemättömäksi katsotussa teossa lieventäväksi seikaksi katsottiin se, millaista häpeää dopingin käytön myöntäminen oikeudessa olisi hiihtäjille tuonnut.

Kilpailutuksen hävinnyt urkki voittajan tietoja

Muuan rajavartiomestari oli tuomittu vuonna 2016 henkilörekisteririkoksesta ja palvelusrikoksesta, kun tämä oli ilman perustetta tarkastellut erään henkilön tietoja ajoneuvoliikennerekisteristä. Syyksi käräjäoikeus epäili sitä, että kyseinen henkilö oli voittanut urakkatarjouskilpailun, jota rajavartiomestarikin oli yrittänyt saada.

Miehen sivutoimisen liiketoiminnan hoitaminen oli Rajavartiolaitoksen mukaan muutenkin häirinnyt miehen töitä ja hän oli aiemmin saanut huomautuksia ja varoituksia.

Tapauksen jälkeen mies syyllistyi uusiin väärinkäytöksiin ja lopulta joutui epäillyksi laittomasta uhkauksesta todettuaan työterveyslääkärille, että "verkostopalaveriin osallistuvat eivät tule terveinä ulos". Syntyneen rikosepäilyn vuoksi poliisi haki mieheltä tämän aseet.

Rajavartiolaitos katsoi, että mies ei voinut toimia tehtävissä, joissa edellytetään rajavartiomiehen toimivaltuuksia, ja hänen toimintansa vaaransi luottamuksen Rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Mies irtisanottiin.

Tehtävien laiminlyönti johti potkuihin

Vuonna 2013 irtisanottiin ylirajavartija, joka oli saanut tuomion säilytettyään virka-asettaan varustevyössä sänkynsä alla. Tämä tuomio ei kuitenkaan yksin ollut syy irtisanomiseen, vaan taustalla oli pidempiaikaisia ongelmia työpaikalla.

Päätöksestä käy ilmi, että mies oli joutunut lyhyen ajanjakson sisällä useita kertoja poliisin kiinniottamaksi. Poliisi oli perunut hänen aselupansa ja mies oli töissä toiminut vastoin annettuja määräyksiä ja jättänyt työtehtäviä tekemättä.

Päätöksestä on salattuja pitkiä osuuksia, jotka viittaavat, että osaltaan miehen ongelmat työnteossa liittyivät jonkinlaisiin terveydellisiksi luonnehdittavissa oleviin ongelmiin. Päätöksissä käy muun muassa ilmi, että miehen työnteko on jopa jouduttu keskeyttämään ja hänet poistamaan työpaikalta.

Rajavartiolaitos katsoi ongelmien olleen jatkuvia, ja siksi irtisanomisen olevan ainoa vaihtoehto.

– Virkasuhteen jatkuessa teille annettujen tehtävien asianmukaisen hoidon valvominen ja turvaaminen edellyttäisivät sellaisia erityisjärjestelyjä, joissa työskentelisitte jatkuvan valvonnan alla. Koska tällaisia työtehtäviä ei tosiasiallisesti ole, voidaan kyseisiä erityisjärjestelyjä pitää työnantajan kannalta kohtuuttomina, Rajavartiolaitos perusteli.

Muuttohaluton virkamies sai potkut

Aina irtisanominen ei perustu rikokseen. Vuonna 2014 eräs Raja- ja merivartiokoulussa työskennellyt mies kieltäytyi siirtymästä työskentelemään Imatralle. Mies asui ilmeisesti pääkaupunkiseudulla.

Niskoittelu johti irtisanomiseen.

– Olette näin laiminlyöneet törkeästi olennaista virkavelvollisuuttanne tehdä työtä ja tehdä sitä työnantajan määräämässä paikassa. Laiminlyöminen ja virkavelvollisuuden rikkominen on ollut jatkuvaa ja yhtäjaksoista. Huomioiden myös toistuvat ilmoituksenne olla siirtymättä virkapaikallenne olette osoittaneet törkeää piittaamattomuutta virkavelvollisuuksianne kohtaan. Laiminlyönnit ja virkavelvollisuuden rikkominen sekä menettely kokonaisuudessaan arvioiden on ollut niin törkeä, että se edellyttää virkasuhteenne purkamista välittömästi, päätöksessä todettiin.

Poissaolot ja terveysseikat ovat liittyneet myös muihin irtisanomisiin. Vuonna 2014 irtisanottiin Rajavartiolaitoksen työntekijä, jolla oli runsaasti poissaoloja sekä jatkuvia ja runsaita sairauspoissaoloja. Miehen suhtautumista luonnehdittiin yhteistyöhaluttomaksi ja hänen käyttämäänsä kieltä epäasialliseksi.

Kun mies ei saapunut työterveystarkastukseen useista kutsuista huolimatta eikä osallistunut työkykyneuvotteluihin, päätyi Rajavartiolaitos irtisanomaan tämän.

Video: MTV Uutiset on säännöllisesti selvittänyt poliisien tekemiä rikoksia. Videolla vuoden 2016 selvityksen tuloksia.

Lue myös:

    Uusimmat