Nilsiän keskustassa sijaitseva taloyhtiö koki ikävän yllätyksen, kun pankit toisensa jälkeen kieltäytyivät rahoittamasta sen peruskorjaushanketta. Yhtiö oli ennättänyt käyttää korjaushankkeen suunnitteluun lähemmäs 70 000 euroa, uutisoi Rakennuslehti.
Tahkon naapurissa, Nilsiän keskustassa sijaitsevassa taloyhtiössä koettiin karvas pettymys, kun pankit eivät antaneet lainaa taloyhtiöön kaavailtuun putkiremonttiin.
Taloyhtiön hallituksen tarkoituksena oli laittaa kiinteistön kerralla kuntoon: käyttövesi-, lämpö- ja viemäriputket oli tarkoitus uusia perinteisellä menetelmällä, yhteiset tilat nykyaikaistaa ja osakkaiden kylpyhuoneet remontoida. Prosessi käynnistyi vuonna 2013, ja urakat kilpailutettiin viime syksynä.
Korjaushankkeen kustannusarvio oli 10 prosentin lisätyövarauksen kanssa 1,7 miljoonaa euroa. Se tekee 1 100 euroa asuntoneliötä kohti. Laina-ajaksi oli kaavailtu 15–20 vuotta.
Lainatarjous lähetettiin isännöitsijän toimesta kuudelle pankille. Hypo, POP ja SP eivät tarjonneet rahoitusta lainkaan. Handelsbanken oli valmis korkeintaan 800 000 euron lainoitukseen 50 prosentin omarahoitusosuudella.
Pohjois-Savon Osuuspankki ja Nordea puolestaan edellyttivät 50 prosentin omarahoitusta.
Sen sijaan pankit tarjosivat osakkaiden omia korjauslainoja.
"Pidän tilannetta huolestettuvana"
Pankit hyväksyvät kohteen vakuusarvoksi vain 500 euroa neliöltä, vaikka Nilsiässä tehtyjen asuntokauppojen keskiarvo on yli 1 000 euroa neliölle. Vakuuslaskelmissa ei myöskään huomioitu sitä, että putkiremontti nostaa talon ja siten vakuuden arvoa.
Miten vakuusarvo lasketaan?
Vakuusarvo lasketaan omaisuuden käyvästä arvosta. Takauksen arvon pankki arvioi aina tapauskohtaisesti.
Esimerkiksi asunnon vakuusarvo on yleensä enintään 70 % asunnon käyvästä arvosta. Mikäli asuntoa rasittaa taloyhtiön huoneistolle kohdistuva yhtiölainaosuus, vähennetään tämän yhtiölainaosuuden määrä käyvästä arvosta lasketusta vakuusarvosta.
Lähde: Osuuspankki
Pankista taloyhtiötä neuvottiin käyttämään uusia, halvempia putkiremonttimenetelmiä ja toteuttamaan hanketta vaiheittain pitemmällä ajalla.
Isännöintitoimiston Arto Väätäisen mukaan pankkien mediassa antama kuva rahoituksen saatavuudesta ei vastaa todellisuutta.
– Montakohan taloa jää rahoittamatta? Pidän tilannetta jatkon kannalta huolestuttavana. Kasvukeskusten hankkeita rahoitetaan, sivupitäjät jäävät heitteille. Ainakin paikallistuntemus on kadonnut, kun päätöksenteko on keskityksien myötä viety pois paikalliselta tasolta, Väätäinen kuvailee Rakennuslehden haastattelussa.
Taloyhtiö on käyttänyt korjaushankkeen suunnitteluun jo lähes 70000 euroa.
Lähde: Rakennuslehti