Ihminen alkaa rapistua jo kolmenkympin jälkeen. Geriatri Roope Leppänen kehottaa kuitenkin elämään muun kuin solubiologisen faktan valossa ja hidastamaan vanhenemista omilla elintavoilla.
Roope Leppänen kertoo, että ikääntymisprosessiin ja kalkin kerääntymiseen viittaavia verisuonimuutoksia nähdään jo lapsilla.
– Ei voida asettaa mitään ikärajaa, jolloin ihminen olisi vanha. Ikääntyminen on kumulatiivinen prosessi. Keskushermoston kannalta vanhenemisen huippukohta saavutetaan kuitenkin jo 30 ikävuoden hujakoilla. Sen jälkeen alkaa rapistuminen, Leppänen sanoo.
– Ikä on kaikesta huolimatta enemmän mielentila. Jos elämäänsä elää edellä mainitun solubiologisen faktan valossa, niin aika synkkää elämää siitä tulee.
Vanheneminen ei ennalta ohjelmoitua?
On vaikea sanoa yksiselitteisesti, mistä vanheneminen johtuu.
Kuvituskuva.
– Siitä on satoja erilaisia teorioita. Niistä joidenkin mukaan vanheneminen ei olisi ennalta ohjelmoitua, vaan aiheutuu ulkoisista ärsykkeistä, jotka ajan myötä vähitellen kuluttavat elimistöä, Leppänen sanoo.
Käytännössä vanhenemiseen johtavat solujen jakautumiseen liittyvät vauriot.
– Elimistö joutuu sietämään jatkuvasti monenlaisia kuluttavia tekijöitä: säteilyä, mikrobeja, myrkkyjä… Ikääntyessään solu ei enää pysty itse korjaamaan niiden aiheuttamia vaurioita. Seurauksena solut vaurioituvat tai niiden perimään tulee mikromutaatioita, joista aiheutuu solun kuolema tai esimerkiksi syöpäkasvaimia.
Pidempi toipumisaika
Vanhenemisen ensimmäisiä merkkejä kehossa on kaiken toiminnan yleinen hidastuminen.
– Verenkierto ja erilaiset kompensaatiomekanismit heikkenevät. Siinä, missä nuorempana pystyi toipumaan jostakin sairaudesta tai tapaturmasta ripeästi, vanhemmiten siihen tarvitaan pidempi aika, Leppänen sanoo.
Ulkoisesti muutoksia alkaa näkyä ihossa.
– Kun kollageeni vähenee ja mikro- ja ääreisverenkierto huononevat, haavat paranevat hitaammin ja ryppyjä ilmestyy.
Ihminen lyhenee
Sisäisesti erityisesti nykyinen elintaso aiheuttaa sen, että sisäelimiin kertyy rasvaa ja kalkkeumaa.
– Tätä tapahtuu ilman, että ihminen näyttää ulkoisesti mitenkään poikkeuksellisen lihavalta. Elimistöämme ei vain ole suunniteltu tällaiselle elintasolle, Leppänen selittää.
Iän myötä makuaisti heikkenee. Kuvituskuva.
– Maku- ja hajuaistikin heikkenevät, samoin hikirauhasten toiminta. Vaikka hikoilun vähenemisestä voi tietyissä tilanteissa olla hyötyä, se on kaiken kaikkiaan ehdottomasti negatiivinen asia. Hikoilun tarkoitushan on säädellä kehon lämpötilaa ja poistaa kuona-aineita.
Vanhemmiten ihminen usein myös lyhenee.
– Se johtuu nikamavälilevyjen puristumisesta, yleisestä iän tuomasta lihasjänteyden katoamisesta sekä osteoporoosista, jossa nikamien etuosien painuminen aiheuttaa "kyyristymistä".
Ulkomuoto kertoo todellisesta vanhenemisesta?
Jotkut ihmiset tuntuvat vanhenevan nopeammin kuin toiset. Leppänen sanoo, että syytä tähän ei tarkkaan tiedetä.
– Perintötekijät lienevät kuitenkin isoimmassa asemassa: jos tulee kovin pitkäikäisestä suvusta, usein se koituu itsellekin siunaukseksi.
– Koska miehet tuppaavat kuolemaan aikaisemmin kuin naiset, vanhenemiseen liittyy jonkin verran myös hormoniteorioita. Estrogeenin ja kuukautisten mahdollisesta suojaavasta vaikutuksesta ei silti ole pätevää tietoa, Leppänen sanoo.
Voiko ihmisen ulkoisesta olemuksesta päätellä, kuinka pitkällä vanhenemisprosessi on?
Geriatri sanoo, että niin sanotut teräsmummot ja -vaarit ovat usein ikäistään nuoremman näköisiä. Kuvituskuva.
– Potilastyössä olen huomannut, että niin sanotuiksi teräsvaareiksi ja -mummoiksi elävät yli 95-vuotiaat ihmiset ovat yleensä selvästi ikäistään nuorekkaamman oloisia. Heitä voisi erehtyä luulemaan kymmeniä vuosia nuoremmiksi. Eli kyllä ulkoisilla muutoksilla voisi ajatella olevan yhteyttä todelliseen vanhenemiseen ja sitä kautta sairastuvuuteen.
Sosiaaliset suhteet tärkeitä
Vaikka suvun tilastot ja sukupuolikin olisivat itseä vastaan, vanhenemista voi hidastaa.
– Ikääntyvien ihmisten tilastollisesti suurimpia ongelmia eli verisuoni- ja muistisairauksia osataan torjua kohtalaisen hyvin.
Vanhenemisen vaikutusten hidastamisen kolmijalaksi Leppänen suosittelee liikuntaa, ravintoa ja ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden ylläpitoa.
– Jos näistä asioista alkaa huolehtia jo kirkkaasti ennen keski-ikää, vanhuksena on parempikuntoinen ja pidempään toimintakykyinen, Leppänen sanoo.
– Käytännössä kun nuorempana liikkuu useampana päivänä viikossa hikeen saakka ja vanhempana niin, että tuntee rasittuneensa, ollaan hyvällä tiellä. Liikunnan tulisi ylläpitää sekä tasapainoa että lihaskuntoa.
Ruokavaliossa Leppänen kannattaa monipuolisuutta ja riittävää määrää proteiineja.
– Rasvojen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota: vähemmän kovaa, enemmän pehmeää. Kuitujen ja vitamiinien runsas saanti on niin ikään tärkeää.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com
Juttu on julkaistu alun perin maaliskuussa 2013.
Lue myös uutinen: Unohda ikäkriisi! Tutkijoiden mukaan 72 on uusi 30