Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen ei tule unohtaa strategista sijaintiaan, Elinkeinoelämän keskusliiton turvallisuuspoliittinen neuvonantaja, kenraalimajuri (evp.) Kim Mattsson Huomenta Suomessa.
Itämeri on jatkossakin tärkeä sekä Venäjälle että Suomelle.
– Venäjä tarvitsee sitä kauppaansa. Venäjän voimanlähde on Pietari, Moskova ja Kuolan niemimaa. (Venäjän) on sitä tarvittaessa sotilaallisesti suojattava, Mattsson sanoo.
Mattsson ja Destian ryhmäpäällikkö Riku Huhta ovat perehtyneet Itämeren strategiseen tulevaisuuteen. Esille on noussut paljon "paljon jännitteitä".
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Kiinan kasvanut uhittelu Taiwanin suunnalla ovat nostaneet suurvaltapoliittiset ristiriidat uudelle tasolle.
– Onko Itämeri tulevaisuudessa epävarmuuden, rauhan vai kauhun meri?, Mattsson pohtii.
Tiukassa paikassa Venäjä voisi pyrkiä tekemään Itämerellä saman kuin minkä se on käytännössä tehnyt Mustallamerellä eli pakottanut Ukrainan kauppalaivaston pysymään lähes tyystin satamissa.
Lue myös: Miten Venäjä reagoisi, mikäli Ahvenanmaalle todella sijoitettaisiin pysyviä sotilasjoukkoja? "Tuskin mitään fyysistä tai kovin merkittävää"
10:10
Lisääkö Nato jännitteitä Itämerellä? Katso Mattssonin ja Huhdan haastattelu kokonaisuudessaan.
Kaksi tietä olisivat Suomen valtimot
Mattssonin mukaan näyttää selvältä, että Suomella täytyy olla vaihtoehtoisia kauppareittejä. Jos Venäjä yrittäisi merisulkua, tulisi siitä nopeasti suuri ongelma.
Suomi päätyi samanlaiseen päätelmään myös keväällä 1939. Perustettu komitea totesi, että meriliikenne todennäköisesti menee poikki lähiaikoina.
Ratkaisuna nähtiin reitti pohjoisen kautta. Rautatiejärjestelyt haluttiin hoitaa kuntoon. Meriliikenne meni käytännössä poikki syksyllä 1939. Ulkomaankauppa tyrehtyi.
– Suomessa varautumista tehdään koko ajan, mutta me emme ole omavaraisia, Mattsson sanoo.
– Pohjoisille teille ei ole kymmeniin vuosiin tehty kauheasti mitään. Valtatiet 4 ja 21 ovat niitä valtimoita, joita me käytämme.
Valtatie 4 kulkee Helsingistä Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle. Valtatie 21 puolestaan nuolee Suomen ja Ruotsin rajaa Torniosta Kilpisjärvelle.
Lue myös: Naton sotilaskomitean puheenjohtaja: Ei merkkejä Venäjän joukkojen liikkeistä Suomen suunnalla
2:06
Näin Suomen Nato-jäsenyys muuttaa uhkakuvia Venäjän silmissä.
Pohjoisessa pullonkauloja
Maanteillä on kuitenkin ongelmansa. Ensinnäkin sille on syynsä, miksi Suomesta on tapana laivata kauppatavara. Se kun on yksinkertaisesti tehokkain tapa kuljettaa suuria määriä tavaraa.
Destian Ryhmäpäällikkö Huhdan mukaan muilla reiteillä riittää pullonkauloja.
– Oulu–Tornio-väli olisi hyvin kriittinen. Ruotsin ja Suomen välillä on eri raideleveys, Huhta sanoo.
– Ruotsi tällaisessa skenaariossa (kriisitilanteessa) käyttäisi itsekin rautateitä enemmän. Ruotsin ja Norjan satamissa ei ole normaalioloissa paljon ylimääräistä kapasiteettia tarjolla.
Lue myös: Ministeriön uusi riskiarvio: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Suomeen merkittävästi ja pitkäaikaisesti
6:56
Millainen on Nato-Suomi ja sen puolustusvoimat?
18.4.2023 kello 14.41: Korjattu Mattssonin sukunimen kirjoitusasu.