Ruotsi jätti yleisurheilumestarinsa ulos olympialaisista – nyt sataa rapaa niskaan: "Kiehuu raivosta"

Monille tuli yllätyksenä, että Ruotsi jätti pois olympialaisten yleisurheilujoukkueesta viime olympiakisojen finalistin korkeushyppääjä Maja Nilssonin. Nilsson on nyt itse kommentoinut tapausta ja valintaperusteet saavat kritiikkiä myös Ruotsin medioissa.

Nilsson on hypännyt tällä kaudella 191, mutta ei ylittänyt Ruotsin olympiakomitean asettamaa rajaa 193. Nilsson olisi päässyt mukaan olympialaisiin rankingin kautta, missä hän on sijalla 25. 193:n ylitys oli lähellä mestaruuskisoissa, mutta vaikka rima jäi ylös, hyppy hylättiin. Nilsson voitti kuitenkin Ruotsin mestaruuden, mutta tämä ei riittänyt Pariisiin.

Nilsson oli mukana Tokion olympiafinaalissa, jossa sijoitus oli 13:s. Entinen korkeushyppyhuippu ja nykyään Ruotsin yleisurheilujoukkueen pomo Kajsa Bergqvist joutui viestittämään Nilssonille, että valintaa ei tullut.

– Sanat olivat kuin lyönti vatsaan. Minulle ei ole luvassa olympialaisia. Minulla on lippu ja olen sijalla 25 32:sta, mutta oma maani estää osallistumiseni. Miksi? Koska minun ei uskota pääsevän 12 parhaan joukkoon. Viime olympialaisissa sain paikan niinsanotun tulevaisuus-kriteerin ansiosta ja suoriuduin yli Ruotsin olympiakomitean odotuksien. Kuka sanoo, etten voisi tehdä niin taas? Puhutte siitä, että ette luota urheilijoihinne, Nilsson kirjoitti Instagramissa.

Bergqvistin mukaan Nilsson oli tehnyt tarpeeksi kisapaikan eteen, mutta Ruotsin olympiakomitea sanoi ei, koska hän ei yltänyt sen asettamaan vaatimukseen.

– Ennen joka olympialaisia ruotsalaisilta urheilijoilta viedään paikka. Vaikka meitä on monta suoriutunutta, niin he eivät kuuntele. Mitä vaaditaan, että me urheilijat saamme sanamme kuulluksi ja tahtomme läpi, jotta oikeus toteutuu. Koska alatte olla ylpeitä urheilijoista, jotka olisivat voineet olla mukana olympialaisissa, Nilsson jatkoi.

Ruotsin olympiakomitean operatiivinen johtaja Peter Reinebo kertoi Expressenille, miksei Nilssonia valittu mukaan kisoihin.

– Kyse on yksilöllisistä tuloksista joukkueessa. Niitä on useita eri yleisurheilulajeissa. Olemme pitäneet kiinni peruskriteeristä todella tiukasti. Meillä on muissa lajeissa useita urheilijoita, jotka ovat ylittäneet kansainväliset kriteerit (karsintarajat ja ranking). Heitä emme ole karsineet joukkueesta. On tärkeää, että linja pysyy koko valintakauden aikana, eikä urheilua kohdella eri tavalla riippuen siitä, milloin valintajakso on, Reinebo sanoi.

Valintakriteerit saavat kritiikkiä Ruotsin medioissa.

– En ole koskaan pitänyt Ruotsin olympiakomitean kriteereistä olympialaisten yleisurheiluvalinnoissa. Se johtaa kiistanalaisiin päätöksiin. Kansainvälisille karsinnoille ei anneta mahdollisuusuutta. Antakaa kansainvälisen liiton pätevyyssääntöjen vaikuttaa, SVT:n Jacob Hård kirjoitti X:ssä.

Aftonbladetin Mats Wennerholmin mielestä Ruotsin olympiakomitea ampuu päätöksissään itseään jalkaan. Wennerholm nostaa esimerkin sprintteri Henrik Larsson, joka valittiin jo hyvissä ajoin olympiakisoihin.

Larsson ei ole ollut lähelläkään Ruotsin olympiakomitean asettamaa kovaa rajaa 9,99 ja ainoastaan yltänyt kertaalleen harkintakriteerin 10,00-10,12 väliin. Korkeudessa raja on 191-192, mihin Nilsson on yltänyt myös kertaalleen.

– Vielä ottaa huomioon, että Maja on 25:s olympiarankingissa, kun Henrik on sijalla 33. Sanoisin, että luvut ovat Majalle 1-0 näiden lukujen perusteella. Kumpaakaan ei voisi kuitenkaan valita sillä perusteella, että yltäisi 12 parhaan joukkoon, Wennerholm kirjoitti kolumnissaan.

Larsson sai paikkansa tulevaisuus-kriteerin perusteella, vaikka on 70 päivää vanhempi kuin Nilsson. 

– Voin vain kuvitella, että olympiakomitean kanslian vahvin ala ei ole matematiikka, mikä aiheuttaa sen, että Majan varmaankin kiehuu raivosta ja täysin oikeutetusti, Wennerholm totesi.

Lue myös:

    Uusimmat