Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet ovat heikentyneet, ja Ruotsi on kulkenut Venäjä-linjassaan eri suuntaan kuin naapurimaat Suomi ja Norja. Näin arvioi Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg.
– Ruotsilla ei itse asiassa enää ole vuoropuhelua Venäjän kanssa. Ruotsalaiset vierailut ovat päättyneet, Nyberg sanoo.
Ruotsissa tiukentunutta Venäjä-linjaa on perusteltu etenkin Ukrainan kriisillä, Krimin miehityksellä ja Itämeren heikentyneellä turvallisuustilanteella.
Nyberg uskoo, että Suomen aktiivisempaa linjaa Venäjän suuntaan selittää identiteettiin ja ideologiaan liittyvien erojen lisäksi myös yhteinen raja.
– (Ruotsin) ero Suomeen ja Norjaan on aivan hämmästyttävä, koska Suomella ja Norjalla on aina ollut yhteyksiä, ja meillä on pitkä yhteinen raja. Ajatus, että emme puhuisi venäläisten kanssa on meille mahdoton, sanoo Nyberg.
Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan jäsen, maltillisen kokoomuksen Hans Wallmark kokee, että erot Venäjä-linjassa ovat kasvaneet Suomen ja Ruotsin välillä.
– Kahden kolmen vuoden aikana on voinut nähdä, että luisumme erilleen nimenomaan suhtautumisessa: siinä, kuinka selitämme Venäjään liittyvää ja toimimme suhteessa Venäjään.
Toisaalta Suomen ja Ruotsin peruskuva Venäjän kehityksestä on samantapainen, sanoo Nyberg. Molemmat maat ovat myös seisseet Venäjälle asetettujen EU-pakotteiden takana.
”Käymme keskusteluja”
Ruotsin hallituksesta kerrotaan, että Venäjän Tukholman-suurlähetystö ja Ruotsin Moskovan-suurlähetystö luovat edelleen perustan diplomaattisille suhteille.
– Meillä on diplomaattiset yhteydet suurlähetystöjen välillä, ja käymme niitä keskusteluja, jotka ovat välttämättömiä. Minun ei ole syytä kertoa, ketkä ovat milloinkin mukana niissä keskusteluissa, sanoo Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist STT:lle.
Puolustusvoimien komentajan Micael Bydénin mukaan Ruotsin puolustusvoimilla ei ”juuri nyt” ole minkäänlaista dialogia tai yhteyttä Venäjän kanssa. Sen sijaan Bydén puhuu mahdollisuudesta ottaa yhteys mihin tahansa vastapuoleen, jos tilanne niin vaatii.
– Että voi tarttua puhelimeen ja sanoa, mitä on tapahtunut, mikä on käsityksemme tapahtuneesta ja jaammeko sen (käsityksen) vai sanommeko jotain muuta, hän muotoilee.
Bydén ei tarkemmin kerro, millaisissa tilanteissa näin toimittaisiin.
Löytyykö ratkaisu?
Vielä on epäselvää, milloin Ruotsin ja Venäjän suhteiden voisi odottaa jälleen lämpenevän. Diplomaattina työskennellyt Nyberg on ainakin varovaisen toiveikas.
– Kyllähän varmaan aika tuo tähän ratkaisun. Ei Ruotsi ole Venäjän kanssa missään konfliktissa, hän sanoo.
Ruotsin puolustusministeri korostaa, että ”business as usual” -tyyppiseen normaalimpaan tilaan on Krimin miehityksen jälkeen vaikea päästä.
– Jää nähtäväksi, miten tämä (suhde) tulevaisuudessa kehittyy, sanoo Hultqvist.