Ruotsin jäsenyydellä on merkitystä Suomenkin roolille puolustusliitossa, muistuttaa Suomen Nato-suurlähettiläs.
Turkki ja Unkari eivät ole vielä vahvistaneet Ruotsin Nato-jäsenyyden aikataulua Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin viikonloppuisesta Budapestin-vierailusta huolimatta. Erdogan vieraili Unkarin pääministerin Victor Orbánin vieraana Unkarin kansallisen juhlapäivän aikaan.
Ruotsin jäsenyyden jarrutus on mitä varmiten ollut valtionpäiden pöydällä, mutta ulospäin kerrottiin vain jo vahvan yhteistyön lisäämisestä, muun muassa Unkarin valtio-omisteisen energiakonsernin lupaamasta suuresta maakaasukaupasta.
– Oletan, että esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassakin syvennetään yhteistyötä puolustusteollisuuden alalla. Energiayhteistyö on ollut erittäin tärkeä osa Unkarin ja Turkin yhteistyötä, Suomen Unkarin-suurlähettiläs Pertti Anttinen kommentoi Helsingissä järjestettävien Suurlähettiläspäivien yhteydessä.
Unkari ei sanojensa mukaan aio olla viimeisenä ratifioimassa Ruotsinkaan jäsenyyttä, mutta viivettä on yhä edessä. Vaikkei Unkarilla ole Ruotsin kanssa kiistakapulaa toisin kuin Turkilla, vaikuttaa Unkari arvottavan nyt enemmän mainettaan Turkin kuin muiden Nato-maiden silmissä.
Lue myös: Presidentti Niinistön puhe ulko- ja turvallisuuspolitiikasta
Ruotsin jäsenyyden hyväksymisessä on odotettavissa samankaltainen koordinointi kuin keväällä Suomen jäsenyyden kohdalla, jonka Unkari ratifioi vain kolme päivää Turkkia aiemmin.
– Turkki ja Unkari näyttävät sitä ratifiointia koordinoivan. Mielestäni Unkarilla ja Ruotsilla ei ole sellaisia kahdenvälisiä kysymyksiä, jotka ratifiointia estäisivät, mutta kaikkihan on politiikkaa, Anttinen sanoo.
Nato-suurlähettiläs optimistinen aikataulusta
Suomen Nato-suurlähettiläs on optimistinen siitä, että Ruotsin jäsenyys ratifioidaan niin Unkarissa kuin Turkissa, kunhan maiden parlamentit palaavat kesätauoiltaan syys-lokakuun vaihteessa. Unkarin parlamentti aloittaa syyskautensa syyskuun puolivälin jälkeen, ja Turkissa parlamentin istuntotauko kestää 1. lokakuuta asti.
Lue myös: Jengiväkivalta ja terrorin riski huolestuttavat Ruotsissa – ruumiintarkastusvyöhykkeitä suunnitellaan tiettyihin kaupunginosiin
– Käsitykseni on, että tällä hetkellä odotetaan Turkin kansalliskokouksen kokoontumista, joka on nyt pian lokakuussa. Sitten nähdään, miten nopeasti tässä voidaan edetä. Sekä isot että pienet Nato-maat, mukaan luettuna Suomi, ovat tehneet kantansa erittäin selväksi, että Ruotsin olisi syytä päästä Naton jäseneksi saman tien, Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen vakuuttaa.
Lue myös: Orpo: Suomi tarvitsee Hornetit oman ilmatilansa puolustamiseen
Ruotsin jäsenyydellä on merkitystä myös Suomen roolille liittoumassa.
– Suomen oma liittymisprosessihan on edennyt tässä koko ajan. Tietysti tässä Suomenkin oma kansallinen rooli täsmentyy ja sitä työtä tehdään koko ajan. Totta kai Ruotsin jäsenyys tulee siihen läheisenä kumppanina osaltaan vaikuttamaan, että koko ajanhan keskustelemme Ruotsin kanssa myös yhdessä siitä, mitkä tulevat olemaan meidän ensimmäiset askeleemme ja prioriteettimme Natossa, Korhonen kertoo.