Tutkimus murtaa myyttejä laiskan uneliaista teineistä ja puolustaa nuorten unen tarvetta.
Tuore tutkimus pureutuu myytteihin, joita yleensä liitetään teini-ikäisten uneen sekä siihen, miksi useimmat teini-ikäiset eivät saa suositeltuja 8–10 tunnin yöunia, kirjoittaa Today.
Sleep Health -sivustolla julkaistuun tutkimukseen osallistuneen tutkija Rebecca Robbinsin mukaan teini-ikäisten uni on monimutkaista.
– Teini- ja murrosiässä unessa tapahtuu biologisia muutoksia, kuten melatoniinin erittymisen viivästyminen, mikä lisää uneliaisuutta. Tämä luo haasteen, joka yhdistettynä sosiaalisiin ja ympäristöstä tuleviin haasteisiin luo täydellisen myrskyn teini-ikäisten unen puutteelle, Robbins kertoo.
Robbins työskentelee tutkijana Brighamin ja naisten sairaalan uni- ja vuorokausihäiriöiden osastolla sekä lääketieteen ohjaajana Harvardin lääketieteellisessä yliopistossa.
Teini-ikäisten unen saannin ympärillä vellovaa keskustelua vääristävät myös akateemiset paineet, energiajuomien nauttiminen sekä ylipäätään stereotypia laiskoista teineistä.
Lue myös: Huonosti nukutusta yöstä paljastui yllättävä haitta – ja se on "tarttuvaa"
Myytti 1: Epämotivoituneet lapset nukahtavat kesken koulupäivän
Teineille, jotka torkkuvat kesken tunnin on olemassa puhtaasti ihmisen kehityksestä kumpuava puolustuspuhe: he ovat murrosiässä.
Robbinsin tutkimuksessa viitattiin vanhempaan tutkimukseen 10-vuotiaiden nukkumistottumuksista 6–7 vuoden aikana. Tietojen perusteella uneliaisuus päiväsaikaan lisääntyy murrosiässä, toisin sanoen tytöillä noin 8–13 vuotiaina ja pojilla 9–14 vuotiaina.
Hereillä pysyminen päiväsaikaan hankaloituu murrosiässä.
Tässä vanhemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että 92 prosenttia lapsista, joiden murrosikä ei ollut lähtenyt vielä kunnolla käyntiin, pysyivät hereillä päivän aikana. Lapsista, joilla murrosikä oli jo pidemmällä, vain 48 prosenttia pysyi hyvin hereillä.
Nämä tulokset osoittavatkin uneliaisuuden päiväsaikaan johtuvan enemmän fysiologiasta kuin laiskuudesta.
Myytti 2:Teinien pitäisi opiskella myöhään iltaan ennen seuraavan päivän koetta
Teini-ikäiset tai ketkään muutkaan eivät pysty ajattelemaan selkeästi, jos heillä on univajetta.
Jos pänttäämistä jatkaa myöhään iltaan, se vesittää kyvyn pitää tietoa mielessään ja seuraavan päivän väsymys sotkee myös kognitiivista ajattelua. Tällöin esimerkiksi ongelmien ratkaisusta ja järkeilystä tulee haastavampaa.
Pänttäämistä ei kannata tehdä yöunien kustannuksella.
– Parhaat oppimistulokset saavutetaan, kun teini-ikäiset opiskelevat osissa. Jos testi on tulossa kahden viikon kuluttua, päivittäiset kertaamiset yhdistettynä uneen ovat ihanteellisia, Robbins toteaa.
Vanhemmat voivatkin auttaa teiniä rakentamaan järkevän aikataulun, joka helpottaa todennäköisesti myös koejännitystä.
Lue myös: Asiantuntijat kertovat, miten unettomuutta tulisi hoitaa: "Pelkästään tuntimäärä ei ole useinkaan se, mitä tavoitellaan"
Myytti 3: Teinit, jotka torkuttavat, ovat laiskoja
Teinit leimataan usein helposti laiskoiksi, mutta monet heistä heräävät oikeasti liian aikaisin kouluun.
– Teini saattaa olla hereillä, mutta hänen aivonsa ovat edelleen tyynyllä, Robbins selittää.
Aikaisemmissakin tutkimuksissa on todettu, että koulun aloituksen myöhentäminen antaisi teineille mahdollisuuden saada paremmat yöunet.
MTV Uutisten vuonna 2018 haastatteleman unitutkijan mukaan aikaiset aamut ovat hankalimpia nimenomaan teini-ikäisille ja lukiolaisille. Unitutkijan mukaan tämä johtuu siitä, että teini-iässä biologinen rytmi siirtyy luonnollisesti pari tuntia myöhemmäksi.
Katso myös: Nuoret nukkuvat alle 8 tuntia yössä – rehtori kertoo seurauksista. Juttu jatkuu videon alla.
6:09
Kahdeksan tuntia nukkuvien nuorten määrä vähenee vuosi vuodelta. Monet nuoret nukkuvat alle 8 tuntia yössä – rehtori kertoo seurauksista.
Myytti 4: Uniaikataulut eivät ole useimpien teini-ikäisten hallinnassa
Lapselle laadittu nukkumaanmenoaika kannattaa rukata uusiksi lapsen tullessa teini-ikään.
– Teinin on hankalampaa sanoa, että hän haluaisi mennä nukkumaan ajoissa, joten vanhemmat voivat auttaa tässä asettamalla rajoja teknologian käytölle ja valmistamalla iltaa varten, Robbins sanoo.
Elektroniikasta luopuminen illalla ja sen sijaan esimerkiksi kirjan lukeminen, teen juominen tai yhdessä rupattelu luovat kenelle tahansa optimaalisemman ympäristön nukkua.
Lue myös: Nukutko liian vähän? Tutkimus: Yksi asia unen kestoa tärkeämpää terveyden kannalta
Myytti 5: Jos koulu alkaa myöhemmin, teinit myös valvovat myöhempään
Ei kannata automaattisesti olettaa, että jos koulu alkaa myöhemmin, teini ottaisi siitä ilon irti valvomalla myöhempään.
Tutkimusten mukaan teinit menevät nukkumaan samaan aikaan tai aikaisemmin, vaikka saisivatkin nukkua aamulla hieman pidempään.
– Meillä on objektiivista tietoa, joka osoittaa, että [näissä tapauksissa] teini-ikäiset pitävät nukkumaanmenoaikansa, mutta saavat ylimääräisen tunnin unta aamulla, Robbins toteaa.
Robbins viittaa tutkimuksessaan myös erääseen toiseen tutkimukseen, jossa myöhäisemmän koulunaloituksen nähtiin heijastuvan jopa aikaisempaan nukkumamenoaikaan.
Myytti 6: Energiajuomat paikkaavat unetonta yötä
Terveyskirjaston mukaan energiajuomien sisältämä kofeiini saattaa aiheuttaa sydämentykytystä, vapinaa, kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja unihäiriöitä. Energiajuomien sokeri ja happamuus heikentävät hammasterveyttä ja sokeri lisää ylimääräistä energiansaantia.
Energiajuomista on nuorille enemmän haittaa kuin hyöytyä.
Energiajuomia ei suositellakaan lapsille ja useissa kaupoissa niiden ostamiselle on lätkäisty ikäraja. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteivätkö nuoret joisi energiajuomia.
– Energiajuomat voivat huijata aivot ajattelemaan, että keho ei olisi väsynyt. Toisaalta kofeiini voi myös jäädä elimistöön joskus jopa kuudesta yhdeksään tunniksi, Robbins selittää.
Myytti 7: Melatoniini on turvallinen valinta, koska se on "luonnollinen"
MTV Uutiset kirjoitti aikaisemmin siitä, miten suomalaisten melatoniinin käyttö on viime vuosina suorastaan räjähtänyt käsiin. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut unilääkäri Henri Tuomilehto alleviivasi, että "melatoniini ei ole mikään ihmepilleri", joka auttaisi yksinään uneen.
Melatoniinilla on myös mahdollisia ikäviä sivuvaikutuksia, esimerkiksi pahoinvointi, tokkuraisuus, päänsärky ja painajaiset.
Robbins toi esille tutkimuksessaan, että teinit ottavat melatoniinia usein sen enempää valvontaa.
Katso myös: Etkö saa nukahdettua? Uni tulee jopa minuutissa tällä "kikalla". Juttu jatkuu videon alla.
1:05
Oletko kuullut niin sanotusta 4-7-8-tekniikasta? Sen avulla unen väitetään tulevan jopa minuutissa. Testaa itse, näin se toimii!
Lue myös: Uusi tutkimus: Tästä syystä aikaisin herääminen kannattaa
Myytti 8: Teini-ikäiset tarvitsevat vähemmän unta kuin nuoremmat lapset
Robbinsin mukaan yläasteikäiset todella tarvitsevat hieman vähemmän unta kuin nuoremmat lapset: 8—10 tuntia verrattuna 9—11 tuntiin, mutta läheskään kukaan teini ei pääse lähellekään suosituksia.
Huoli siitä, että teini nukkuisi liikaa, ei ole siis kovinkaan relevantti.
Myytti 9: Myöhään valvominen ja pitkään nukkuminen viikonloppuisin ei ole ongelma
– Monet teinit "jojottelevat" unirytminsä kanssa, eli arkipäivisin ja viikonloppuisin on erilaiset rytmit. Emmekä puhu nyt 30 minuutin heitosta, vaan ero voi olla jopa 2–4 tuntia, Robbins kertoo.
Jos unirytmin sotkee viikonloppuna, maanantai on entistä hankalampi.
Epätasapaino aiheuttaa "sosiaalista viivettä", joka vääristää vuorokausirytmiä entisestään. Tutkimuksen mukaan tämä heijastuu muun muassa huonompaan akateemiseen suorityskykyyn, johtaa helposti riskikäyttäytymiseen, kuten liialliseen alkoholinkäyttöön sekä lisää mielenterveysoireiden riskiä.
– Jos jatkamme sitä sykliä, aivomme uskovat, että lennämme johonkin toiseen aikavyöhykkeeseen. Tämän takia on niin yleistä, että maanantaisin on hankala herätä, jos lauantaina ei ole saanut tarpeeksi unta, Robbins selittää.
Lue myös: Otatko päiväunet joka päivä? Tutkimus: Tapaan liittyy huolestuttava terveysriski
Myytti 10: Liika uni on pahaksi teineille
Ei ole mitään syytä huolestua, jos teini nukkuu silloin tällöin vähän pidempään.
– Ohjeet unen määrästä koskevat yön kestoa johdonmukaisesti öittäin, ei satunnaisia "palauttavia" unia unenpuutosjaksojen jälkeen, tutkimuksessa todetaan.
Palauttavat pidemmät unet silloin tällöin eivät ole missään nimessä ongelma.
On melko harvinaista, että nuoret nukkuisivat yöstä toiseen 10 tuntia, kun harva saa edes suositellun alarajan mukaisesti, eli kahdeksan tunnin yöunet.
Lue myös: Jos herätys on seitsemältä, mihin aikaan lapsen pitäisi mennä nukkumaan? Asiantuntija kertoo ohjenuoran: "Jos iltatoimiin menee tunnin verran..."
Lue myös: Jos teet näin öisin, älä viivyttele lääkärikäyntiä – hengen haukkomista ei tule sivuuttaa
Katso myös: Mitä haittaa unilääkkeistä on?
1:39
Voiko unilääkkeistä olla jotain haittaa?
Lähteet: Today, Sleep Health, Terveyskirjasto