Saathan tarpeeksi tätä tärkeää ravintoainetta? Jää monen ruokavaliossa liian vähälle – harva kuitenkaan hoksaa kärsivänsä puutoksesta

Jodin puutteen oireet voivat olla niin epämääräisiä, että harva osaa yhdistää niitä jodin saantiin.

Muun muassa jodin, raudan ja folaatin saanti jää monilla suomalaisilla alle suositusten. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta neuvoo, miten vähällä ravintoaineiden saantiin voi panostaa helposti.

Monet ravintoaineet jäävät liian vähälle

Ravitsemus kiinnostaa enemmän kuin koskaan, mutta monen ruokavaliossa olisi silti petrattavaa. Suomalaisten aikuisten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia valottaa viiden vuoden välein toteutettava FinRavinto-tutkimus.

Tuorein tutkimus on vuodelta 2017.

– Se osoitti, että suomalaisten ruokavaliossa liian vähälle jäävät etenkin jodi, rauta, folaatti ja D-vitamiini, monilla myös C-vitamiini. Lisäksi nostaisin esiin kuidun: se ei ole vitamiini tai kivennäisaine, mutta kuitenkin tärkeä terveyttä edistävä aine, jota monet saavat liian niukasti, sanoo ravitsemusterapeutti Englund Terveystalosta tiedotteessa.

Jodin puute aiheuttaa epämääräisiä oireita

Jodia tarvitaan elimistössä kilpirauhashormonien muodostumiseen. Kyseiset hormonit säätelevät käytännössä kaikkia elimistön toimintoja, esimerkiksi lämmönsäätelyä, energia-aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä ja uni-valverytmiä.

Jodin puutteen oireet voivatkin olla niin epämääräisiä, että monikaan ei osaa yhdistää niitä jodin saantiin. Jodin puute voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa aikuisilla kilpirauhasen laajentumista ja struumaa.

Ruokaviraston mukaan jodin puute on myös maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä ravitsemuksellisista puutoksista. Aiemmin Kuluttajan vertailussa selvisi, että kauppojen hyllyiltä löytyvien suolapakettien jodimäärät saattavat poiketa huomattavastikin luvatusta

Tästä saat jodia

Jodin saantisuositus päivässä: aikuiset 150 µg, raskaana olevat 170 µg, imettävät 200 µg, lapset 50–150 µg iän mukaan

Jodia saadaan maitotuotteista, merenelävistä, kananmunasta, jodioidusta pöytäsuolasta sekä viljavalmisteista, joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa.

Yhdestä kananmunasta saa jodia noin 30 µg, kolmesta kahden desilitran annoksesta maitotuotteita kuten maitoa, piimää tai jogurttia puolestaan noin 90 µg. Suomalaisten maitotuotteiden käyttö on viime vuosina vähentynyt, mikä osittain selittää puutteita jodin saannissa.

– Lisäksi 2010-luvun alussa alettiin suosia "trendisuoloja ", kuten ruusu- ja intiaanisuolaa, jotka eivät sisällä jodia lainkaan, selittää Englund.

Suolaa ruokavalioon ei jodin vuoksi kuitenkaan kannata lisätä, sillä sen sisältämä natrium ei ole terveellistä.

Kauramaitoon jodi pitää lisätä

Kauramaitotuotteet eivät sisällä jodia luontaisesti, mutta osaan lisätään sitä.

Suurella osalla vegaaneista on tutkitusti vakava jodinpuutos, joten etenkin erityisruokavalioita noudattavan kannattaa valita tuotteita, joihin jodia on lisätty tai ottaa jodia ravintolisänä.

Lähteet: Terveystalo, Ruokavirasto

Lue myös:

    Uusimmat