Sairaus rapauttaa Jarin näköä – millaista on näkövammaisen arki Suomessa?

– Näkövammaisia pidetään avuttomina hoivan kohteina ja ajatellaan, ettei me osata mitään itse, sanoo Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko Huomenta Suomen haastattelussa.

Kokko kertoo, että Suomessa näkövammaisuuteen liittyvissä ennakkoluuloissa ja -asenteissa on tapahtunut jo kehitystä parempaan, mutta edelleen pitäisi tapahtua muutosta.

Lue myös: Tämä on yleisin pysyvän sokeuden aiheuttaja – taudille altistava virhe Suomessa muita maita yleisempi

– Tosiasia on se, että olemme itsenäisiä ihmisiä, jotka käyvät töissä ja elävät perhe-elämää ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin. Tarvitsemme siihen vain apuvälineitä.

– Toivoisin, että ihmiset kysyisivät ja puhuisivat avoimesti, jos on jotain vammaisuuteen liittyen. Näkövammaisia tulisi kohdella tavallisina ihmisinä ihan samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin, Kokko huomauttaa.

Katso yllä olevalta videolta näköä rapauttavaa sauvatappidysforiaa sairastavan Jari Pekolan tarina. Miten elämä muuttuu, kun ei enää näe normaalisti?

Lue myös: Harvinainen sairaus sokeutti Tepon – jatkaa silti silti klapitöitä

Digitalisaatio ei ole vain positiivinen asia näkövammaisen arjessa

Sari Kokko on huomannut arjessaan, että digitalisaatio on sekä helpottanut että tuonut lisähaasteita näkövammaisten elämään.

– Applen laitteissa on ruudunlukuohjelma, joka lukee ääneen sen tekstin, mitä puhelimen näytöllä näkyy. 

– Valkoinen keppi kertoo minulle, mihin kulkea ja muille, että olen näkövammainen. Toki se edellyttää sitä, että muut kulkijat katsovat eteensä, eivätkä ole nenä kiinni puhelimessa.

Lue myös: Ethän ohita näitä oireita näkökyvyssäsi? Varhainen puuttuminen pienentää riskiä vakavaan näön alenemaan

Myös Huomenta Suomen haastattelema Jari Pekola on huomannut, että digitalisaatio helpottaa näkövammaisen elämää monilta osin, mutta puutteita löytyy edelleen.

– Joukkoliikenne olisi näkövammaiselle yksi oiva vaihtoehto liikkumiseen, jos se olisi esteetöntä ja siihen liittyvät digipalvelut olisivat saavutettavia. Digitaaliset aikataulut ja reititykset eivät ole näkövammaisille helppokäyttöisiä.

– Edistystä ovat olleet Länsimetron opastavat äänimajakat ja bussien äänelliset pysäkkikuulutukset.

Katso koko keskustelu tästä:

Lue myös: "Silmien ja aivojen terveys liittyvät läheisesti toisiinsa" – näköongelmilla yhteys suurempaan dementiariskiin?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!