Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa natisi liitoksistaan, Suomen hallitus varautui salaisesti niin Neuvostoliitosta tulevien nälkäpakolaisten kuin kolmansien maiden kansalaisten tuloon.
Neuvostoliiton loppuvuosina rajan itäpuolella pelättiin nälänhätää ja sekasortoa, ja Suomi päätti valmistautua.
Vuonna 1990 sisä- ja ulkoministeriö olivat alkaneet salassa laatia arviota eriasteisista uhkakuvista, joista vakavimmassa varauduttiin "hallitsemattomaan maahantuloon", joka voisi äityä väkivallaksi.
Suunnitelmissa varauduttiin mahdollisuuteen, että asevelvollisia jouduttaisiin kutsumaan rajajoukkoihin.
– Mahdollinen Neuvostoliiton sisäinen hajoaminen johtaa sekasortoon ja myös aseelliseen toimintaan, ulkoministeriössä arvioitiin.
Ministeriöiden arvioita käsiteltiin Harri Holkerin hallituksessa useita kertoja. Asiakirjat julkaistiin vuonna 2015 salassapitoajan päätyttyä.
Myös somalialaisten maahantuloa varauduttiin rajoittamaan
Suomen hallitus valmistautui loppuvuodesta 1990 salaisessa kokouksessa pysäyttämään myös Neuvostoliitosta tulevien kolmansien maiden kansalaiset rajalle. Suomeen oli saapunut vuoden alussa suuri joukko Somalian kansalaisia Neuvostoliiton kautta.
Asiaa käsiteltiin hallituksen ulkoasiainvaliokunnan salaisessa kokouksessa pääministeri Holkerin virkahuoneessa, kirjoitti MTV Uutisten toimittaja Jarkko Sipilä vuonna 2015.
– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Neuvostoliiton viranomaiset eivät jatkossakaan estä luvattomasti pyrkivien tuloa, asetukseen liittyvässä sisäministeriössä kirjoitetussa muistiossa todetaan.
Koulut valmistauduttiin muuttamaan vastaanottokeskuksiksi
Neuvostoliiton hajoamisen rajuimpien uhkakuvien mukaan tehdyt suunnitelmat eivät päässeet jatkokäsittelyyn, mutta suunnitelmia alettiin toteuttamaan lievempien uhka-arvioiden mukaan.
Vuonna 1992 sisäministeriö ja rajakunnat olivat jo laatineet pääosin salaiset suunnitelmansa, miten Neuvostoliitosta saapuvien pakolaisten tuloon varauduttaisiin. Neuvostoliitto oli romahtanut edellisvuoden lopulla.
Kuntien henkilöstön koulutus perustui uhka-arvioon, jonka mukaan pakolaisia tulisi jopa tuhansia päivässä. Vuonna 1992 MTV Uutiset raportoi Tohmajärveltä, jossa kyläkoulu valmistauduttiin muuttamaan vastaanottokeskukseksi. Voit katsoa raportin videolta artikkelin alusta.
Lopulta uhkakuvat nälkäpakolaisista itärajalla jäivät lähinnä uhkakuviksi. Kaatuneen Neuvostoliiton sisällä syntyi sekasortoa ja väkivaltaa, jota paettiin myös Suomeen, mutta pakolaisia ei pyrkinyt hallitsemattomasti itärajan yli.
Tulevina vuosina rajaliikenne vilkastui turisteista, tavarankuljetuksista ja työmatkalaisista.
Hetkittäin raja-asemat ruuhkautuivat, kuten vuoden 1995 helmikuussa, kun suomalaiset viinanostajat muodostivat kilometrien pituisia autojonoja rajalle.
2:40
Katso: Viinaralli Viiputiin alkoi toden teolla vuonna 1995, kun sadat suomalaiset alkoholin ostajat aiheuttivat kilometrien autojonot Venäjän ja Suomen välisellä rajalla.
Itärajan sulkemiselta siis vältyttiin 1990-luvulla.
Rajavartiolaitos kertoi vuonna 2016 Ylen haastattelussa, että Neuvostoliiton hajoamisen aikana tehdyt suunnitelmat säästettiin ja päivitettiin vuosien varrella.
Vaikka Suomen ja itänaapurin välit pysyivät vuosien aikana enemmän tai vähemmän jännitteisinä, raja pysyi auki ainakin osittain.
Se muuttui keskiviikkona, kun itäraja sulkeutui täysin ensimmäistä kertaa 80 vuoteen.
2:10
Katso myös: Vuonna 2002 Itärajan takana pidätettiin useita Suomeen laittomasti pyrkineitä ryhmiä.