Mikkeliläinen villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki näkee päivittäin ihmisen toiminnan vuoksi loukkantuneita eläimiä. Kahden puun väliin jäänyt leijan naru oli koitua lokin kohtaloksi. Se roikkui kymmenen metrin korkeudessa siivestään naruun tarttuneena, ennen kuin se saatiin irti.
Mikkelissä sijaitseva Jampan Eläinhoitola on yksi luonnonvaraisia eläimiä vastaanottavista paikoista. Kotinsa kellariin eläinhoitolan perustanut Lautamäen mukaan tänä kesänä on tullut vastaan todella paljon kalastussiimoihin sotkeutuneita lintupotilaita.
– Ajattelemattomat kalastajat jättävät katkenneita siimoja luontoon. Pahimmillaan linnun nokka sotkeentuu siihen ja lintu kuolee hitaasti nälkään, Jampan eläinhoitolan omistaja Lautamäki varoittelee.
Siimat ovat lähes läpinäkyviä, joten eläimet eivät havaitse niitä. Lautamäki kertoo pahasti ongensiimaan sotkeentuneesta joutsenesta, jonka nokan ja kaulan ympärille siima oli kiertynyt. Hän yritti pyydystää lintua monta viikkoa ja sai sen kiinni vasta, kun se oli niin heikossa kunnossa, ettei se pystynyt pakenemaan.
– Siima oli kiristynyt myös kielen ja alanokan ympärille ja aiheutti kuolion kieleen. Kuolio oli levinnyt jo sen suolistoon siinä vaiheessa, kun sain sen kiinni. Lintu kärsi siiman aiheuttamista vammoista ja nälkiintymisestä pitkään ja kuoli lopulta, Lautamäki muistelee.
Pilko siima pieniksi pätkiksi ja vie roskikseen
Siimat ovat erityisen vaarallisia, jos niiden päässä on lisäksi koukku. Joutsenet ja puolisukeltajat keräävät ruokaa järven pohjamudasta, ja jos siellä on koukullinen siima, niin lintu nielaisee koukun vahingossa. Se on linnulle todella vaarallista.
– Luonnossa ei mene montaa päivää, kun lintu saa sen nokkaansa tai jalkaansa. Katkennut siima kannattaa pilkkoa ihan pieniksi pätkiksi ja heittää sekajätteen joukkoon. Pitkä siima roskiksessa voi myös päätyä linnun nokkaan, jos se pääsee tonkimaan sinne, Lautamäki neuvoo.
Lue myös: Elisa todisti, kun supikoiran pennut kuolivat hitaasti tien laitaan – uusi laki mahdollistaa tappamisen myös pesimäaikaan: "Tarkoitus vähentää supikoiria tehokkaasti"
Hän tietää Mikkelistä myös tapauksen, jossa kerrostalon räystään alle oli laitettu siima estämään lintujen pesimistä.
– Ihan käsittämättömiä juttuja. En ymmärrä miksi pääskysten pesiminen halutaan estää. Se on hyödyllinen lintu. Tervapääsky sotkeentui siimaan ja oli ehtinyt roikkua siinä useita tunteja. Se piti pelastaa pelastuslaitoksen tikapuilla, Lautamäki hämmästelee.
Hän neuvoo käyttämään mieluummin metallista kanaverkkoa. Siihen lintu ei tartu kiinni, ja se estää lintua pesimästä.
Ruohotrimmerit ja robottileikkurit silpovat eläimiä
Monissa pihoissa leikataan nyt nurmikkoa aktiivisesti. Se on villieläimille erittäin riskialtista. Nurmikko ja heinikko pitäisikin aina tarkistaa ennen kuin aloittaa leikkaamisen tai trimmaamisen.
– Meille tuli muun muassa trimmerin todella pahasti vaurioittama siili. Sen ruokatorvi oli mennyt poikki. Se ei ehdi robottileikkurin tai trimmerin alta pois. Siili kääriytyy pelästyessään keräksi ja nostaa piikit pystyyn. Siinä käy todella huonosti, Lautamäki varoittaa.
Lue myös: Vapaaehtoiset pelastivat kivenkolossa asustelevat kissanpennut Pohjois-Pohjanmaalla – haasteellinen operaatio sai onnellisen lopun: "Moni ihan hurrasi"
Erilaisten koneiden lisäksi kaljatölkit ja mehupurkit ovat vaarallisia, koska eläin pystyy työntämään päänsä niihin, mutta ei välttämättä saakaan niitä enää irti nokastaan tai päästään. Niihin voi jäädä kiinni monenlaisia eläimiä, kuten lintuja, oravia ja siilejä.
– Lokin nokka tarttuu helposti kiinni tölkin reikään. Eläimelle tulee hätä, kun se ei saa sitä pois. Eikä se ymmärrä, että ihminen yrittää auttaa ja lentää tölkin kanssa pois. Tölkki estää eläintä syömistä, ja sillä on edessä todella hidas nälkäkuolema, Lautamäki harmittelee.
Tupakan tumppi turpoaa vatsassa ja estää syömisen
Tupakan tumpit eivät myöskään kuulu luontoon. Niiden hajoaminen voi kestää jopa kymmenen vuotta ja hajotessaan niistä tulee mikromuovia. Lisäksi tupakassa on sekä ihmiselle että ympäristölle vaarallisia myrkkyjä.
– Eläimet nielevät niitä vahingossa ja ne turpoavat vatsassa ja suolistossa, eikä eläin pysty syömään. Tumppi tulehduttaa sen suoliston ja kuoleman tuleminen voi kestää parikin viikkoa. Se on eläimelle todella tuskallista, Lautamäki sanoo.
Häntä suututtaa sanonta, että antaa luonnon hoitaa. Hänen mukaansa meidän jokaisen pitäisi olla hereillä luonnossa.
– Aiheutamme luonnon eläimille vaaratilanteita ja tahattomia ansoja erilaisilla roskilla ja toimillamme. Ajatellaan siis nokkaamme pidemmälle aina luonnossa liikkuessamme.