Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vanhempi neuvonantaja Ilkka Räsänen ennakoi tänään puolen päivän aikaan, että YK:n luontokokouksessa tullaan vielä saamaan aikaan jonkinlainen sopu myös pahasti hiertävistä rahoituskysymyksistä.
Räsänen oli paikalla tarkkailemassa kokousta osana Suomen valtuuskuntaa, mutta on tänään jo palannut Suomeen.
Kolumbian Calissa YK:n COP16-luontokokous on venynyt, koska ratkaisematta on edelleen muutama keskeinen kysymys. Niistä yksi koskee juuri rahoitusta.
– Kyllä näistä yleensä joku teksti saadaan. Tyydyttääkö se kaikkia? Ei varmaan, Räsänen sanoi STT:lle.
Lue myös: Erimielisyydet rahoituksesta jumittaneet YK:n luontokokousta
Hän huomautti, että tavoitteena on saada biodiversiteettiin virallista kehitysapua liikkeelle globaalista pohjoisesta globaaliin etelään 20 miljardia dollaria ensi vuoteen mennessä ja 30 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä.
– Nämähän ovat vaikeita neuvotteluja hallituksille, ja raha on tiukassa valtioiden budjetissa. Mutta oikeastaan nämä ovat aika pieniä rahoja, kun ajatellaan globaalisti 20 miljardia.
Räsäsen mukaan vuoteen 2030 mennessä biodiversiteettisuunnitelmien rahoittamiseen kaikkialla maailmassa pitäisi olla vuositasolla 200 miljardia dollaria. Hän ajattelee, että iso kysymys asiassa on, miten luonnon ennallistamiseen ja suojelemiseen saadaan myös yksityistä rahaa.
Alkuperäiskansojen pysyvä edustus tärkeä
Kokouksessa on jo päätetty luoda pysyvä edustus alkuperäiskansoille tulevissa kokouksissa. Tätä päätöstä Räsänen pitää tärkeänä.
– Useinhan nämä maailmanlaajuiset biodiversiteetti-hotspotit, missä on todella lajirikasta luontoa, niin kuin vaikkapa Kolumbiassa, joka tätä kokousta isännöi, niillä alueilla myös asuu paljon alkuperäiskansoja.
Räsänen sanoi suhtautuvansa kokoukseen kaiken kaikkiaan toiveikkaasti.
– Jos vaikka kävisi niin, että tulisi laiha sopu, ajattelisin optimistisesti niin, että taas nytkähdetään kuitenkin vähän eteenpäin. Näen tämän Calin kokouksen ihan oleellisena jatkumona Montrealin kokoukseen kaksi vuotta sitten, jossa tämä globaali biodiversiteettikehikko luotiin, hän sanoo.
Lue myös: YK:n pääsihteeri: Ihmiskunta eksistentiaalisen kriisin edessä luonnon tuhoamisen vuoksi
– Siellä asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet. Nyt puhutaan keinoista, miten sinne päästään. Ne sitten nytkähtävät eteenpäin tai eivät, mutta edelleen se kahden vuoden takainen suuri läpimurto on ihmisillä mielissä.
Räsänen korosti, että neuvotteluhuoneiden ulkopuolella paikalla olleet tuhannet esimerkiksi yritysten ja järjestöjen edustajat tekivät omaa työtään etsiessään keinoja luonnon tilan parantamiseksi.
– Jos neuvottelutulos jäisi laihaksi, niin kyllä tässä on uutta momenttia luotu neuvotteluhuoneen ulkopuolella.