Tuore tutkimus osoitti yhteyden kohonneiden kortisolitasojen sekä aivojen kutistumisen ja muistin heikkenemisen välillä.
VIDEO: Näillä vinkeillä olet tehokas – stressaamatta.
Neurology-tiedelehdessä julkaistu tutkimus on huolestuttavaa luettavaa kaikille hektisessä maailmassa eläville. Tutkimuksen mukaan stressaava elämä voi johtaa aivojen kutistumiseen ja muistin heikkenemiseen jo viisikymppisenä.
Tutkimusta johtanut neurologian professori Sudha Seshadri kertoo CNN-uutiskanavalla yhteyden mahdolliseksi syyksi stressihormoniksi kutsutun kortisolin. Kortisolitasot näyttävät tutkimuksen mukaan olevan yhteydessä aivojen toimintaan, kokoon sekä suoriutumiskykyyn.
Pitkittynyt stressi syö resursseja aivoilta
Kortisolia erittyy ”taistele tai pakene” -tilanteissa. Hormonin tarkoituksena on auttaa ihminen selviämään mahdollisesta vaaratilanteesta, minkä vuoksi se sammuttaa erilaisia ruumiillisia toimintoja, jotka voivat estää selviytymisen. Kun "vaaratilanne" on ohi, kortisolitasojen pitäisi laskea ja kehon toimintojen palautua ennalleen.
Jos stressaava tilanne pitkittyy, stressihormonitasot pysyvät korkeina. Pitkittynyt stressi johtaa usein ahdistuneisuuteen, masennukseen, sydänongelmiin, painon nousuun, uniongelmiin sekä muisti- ja keskittymishäiriöihin.
Aivot ovatkin erityisen herkkiä stressille, sillä ne tarvitsevat paljon ravintoaineita ja happea toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Pitkään jatkuneessa stressissä keho yrittää selvitä "vaaratilanteesta" kuluttamalla enemmän ravintoa ja happea. Tämä johtaa siihen, että niitä riittää vähemmän aivoille.
Korkeat kortisolitasot ennustivat heikkoa muistia
Tutkimuksessa tutkittiin yli 2000:tta keski-iältään 48-vuotiasta aikuista. Kaikille osallistujille tehtiin aivojen magneettikuvaus.
Kellään henkilöistä ei näkynyt dementian merkkejä. Osallistujat tekivät ajattelukykyjä mittaavan testin.
Kahdeksan vuoden kuluttua testiryhmää arvioitiin uudestaan. Osallistujien veren kortisolipitoisuus mitattiin aamulla. Sen jälkeen toistettiin kahdeksan vuotta sitten tehdyt mittaukset: aivojen magneettikuvaus sekä ajattelukykytestit.
Aineiston perusteella tutkijat päättelivät, että ne ihmiset, joiden kortisolitasot olivat koholla, kärsivät muita enemmän muistin heikkenemisestä.
Vaikutusta myös aivojen rakenteeseen
Tutkijat huomasivat kortisolin vaikuttavan myös aivojen rakenteeseen. Korkeat kortisolitasot yhdistettiin tutkimuksessa niiden tiedonkäsittelystä vastaavien aivojen osien vaurioihin.
Korkeat kortisolitasot näyttivät myös yhdistyvät 0,3 prosenttiyksikköä pienempiin isoaivoihin. Isoaivojen pinnalla olevassa aivokuoressa tapahtuvat aistihavainnot, älyllinen toiminta sekä puheen ja liikkeiden tahdonalainen säätely.
Mielenkiintoista on, että korkeat kortisolitasot näyttivät pienentävän isoaivoja erityisesti naisten kohdalla, eivät miesten. Syy saattaa piillä estrogeenissä, joka lisää veren kortisolipitoisuutta. Tutkituista naisista 40 prosenttia sai hormonikorvaushoitoja, joihin käytetään estrogeeniä.
Tutkimus osoittaa vain yhteyden stressihormoni kortisolin sekä aivojen kutistumisen ja muistin heikkenemisen välillä. Syy-seuraussuhdetta ei tutkimuksen perusteella voi päätellä.
LUE MYÖS: 5 pitkittyneen stressin oiretta – oletko huomannut omalla kohdallasi?
Lähde: CNN, Live Science