Tshernobylin säteily kiihtyy – STUK toppuuttelee ylidramatisointia: "Veden vaimentava vaikutus on hävinnyt"

Tämä tiedetään nousseesta säteilystä ja sen syistä - studiossa STUK:n apulaisjohtaja Tomi Routamo 8:34
Tämä tiedetään nousseesta säteilystä ja sen syistä – studiossa STUK:n apulaisjohtaja Tomi Routamo

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli keväällä kuluneeksi 35 vuotta. Onnettomuus on pysynyt uutisissa mm alueen metsäpalojen takia.

Science-lehden mukaan tuhoutuneen reaktorin raunioissa on havaittu uutta, hitaasti kiihtyvää säteilyä. Tuhoutuneessa nelosreaktorissa kytee fissioreaktio. Mittalaitteet ovat rekisteröineet hitaasti kihtyvää neutronisäteilyä betonisen suojasarkofagin alta. Fissio kytee syvällä tuhoutuneessa reaktorihallissa. Tutkijoiden tiedossa on ollut jo pitkään, että reaktion syntyminen sarkofagin alla on riski.

Kyseessä on Science-julkaisun mukaan kuin kytevä hiillos. Huolena on, että kasvava neutronisäteily voisi synnyttää hallitsemattoman reaktion ja tämän myötä lisää räjähdyksiä.

STUKin apulaisjohtaja: Ei syytä huoleen

Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Tomi Routamon mukaan tilanne on ollut odotettavissa

– Ilmeisesti siellä on käynyt niin, että veden määrä reaktorijäänteitä sisältävissä tiloissa on vähentynyt, jolloin veden vaimentava vaikutus on hävinnyt. Antureille tulee sitten enemmän neutroneita, kuin aikaisemmin, hän kommentoi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Routamo kertoo, että ukrainalaisilta kollegoilta saatujen tietojen mukaan kyse ei siis olisi siitä, että ketjureaktio olisi kiihtynyt vaan veden vaimentava vaikutus on hävinnyt. Routamon mukaan tilanteesta ei ole syytä olla huolissaan. Hän pitääkin uutisointia asiasta dramatisoituna.

– Näin ollen ei tarvitisi olla huolissaan, koska tilannetta on seurattu ja tämä on ollut odotettavissa. Siellä seurataan neutronien määrää eri paikoissa. Jos varorajat ylittyvät, niin sitten on varauduttu kaatamaan vettä tai jotkin liuosta, joka sitoo niitä neutroneita, jotta tällaista hallitsematonta ketjureaktiota ei pääsisi syntymään.

Routamon mukaan tällä hetkellä ollaan hyvin kaukana tällaisista varorajoista.  Hän toteaa, että paikallisen ketjureaktionkaan tapauksessa ei puhuttaisi ydinräjähdyksestä.

– Se olisi sellainen hillitty lämpötilan nousu, mikä siellä voisi äärimmäisessä tapauksessa tulla. Tällaista mitä oli vuonna 1986, niin sellaista ei ole mahdollista syntyä.

Lue myös:

    Uusimmat