Aivoja treenaamalla oppii tarttumaan itseään "henkisesti niskasta kiinni". – Kyllä suoraan sanottuna aikuisen ammattilaisen, joka nostaa liksaa firmassa, pitäisi olla aikuisikään mennessä oppinut pitämään sen verran oma pää kasassa, että hän osaa keskittyä siihen, mikä nyt on käsillä tässä hänen edessään, sanoo aivovalmentaja Reidar Wasenius.
– Stressaavintahan on, että työpöydällä on raportti, joka pitäisi kirjoittaa. Siihen pitää keskittyä, koska siitä saa palkkaa. Sen kirjoittamisen on joku antanut tehtäväksi ja minulta edellytetään, että se on 45 minuutin kuluttua valmis, kun johtoryhmän kokous alkaa. On inhimillistä ja tavallaan ymmärrettävää, että alan kuitenkin märehtiä, mitä joku ilkeä kollega tai asiakas sanoi minulle hetki sitten tai että pelottaa, mitä kohta tapahtuu. Aivot osaavat analysoida mennyttä ja ennakoida tulevaa, Reidar Wasenius sanoo.
Jos tilannetta tarkastelee niin sanotusti "aikuisten oikeasti", ei aikuinen saisi kadottaa tärkeää projektia haaveilun, tuskailun tai hajamielisyyden alla.
– Ehkä lapsi voisi sanoa, että joku sanoi rumasti ja siksi en kirjoittanut raporttia valmiiksi. Kyllä suoraan sanottuna aikuisen ammattilaisen, joka nostaa liksaa firmassa, pitäisi olla aikuisikään mennessä oppinut pitämään sen verran oma pää kasassa, että hän osaa keskittyä siihen, mikä nyt on käsillä tässä hänen edessään. Että hän täysillä tekee vain sitä, eikä ratko mielessään muita ongelmia sekunnista toiseen, Wasenius pohtii.
Wasenius on titteliltään aivovalmentaja eli personal brainer. Waseniuksen kehittämän aivojentreenausmetodin nimi on Aivobic.
Osaanko käyttää päätäni?
Pakko muistaa...
Aivoja treenaamalla oppii tarttumaan itseään "henkisesti niskasta kiinni" ja viemään ajatukset siihen, mikä tässä hetkessä on oleellista. Kun osaa keskittää kaiken huomionsa kulloinkin käsillä olevaan asiaan, voi lopettaa turhan stressaamisen.
– Yöllä sängyssä ongelma on joskus se, että märehtii, mitä joku ilkeästi sanoi eilen, tai ajattelee, mitä huomenna tapahtuu sen sijaan, että tekisi yksinkertaista askelkuviota mielessään, jolloin rauhoittuu. Ei mieti pelottavia ja ahdistavia juttuja. Ajatukset supistuvat pienempään pisteeseen, saa unen päästä kiinni ja nukahtaa, Wasenius kuvaa.
– Nämä ovat perusmenetelmiä, joita kuka tahansa suomalainen voi oppia käyttämään. Ne eivät liity hypnoosiin, muuttuneeseen tajunnantilaan eivätkä filosofiaan tai uskontoon. Nämä ovat käytännön asioita. Osaanko käyttää päätäni? Sitä voi treenata. Menetelmät ovat helpompia kuin uskoisi. Ainoa syy, miksi ihmiset eivät osaa näitä, on, etteivät he ole tulleet harjoitelleeksi.
"Jos en pysty keskittymään, on vaikeaa olla luova"
Mielenrauhan ja keskittymiskyvyn löytämiseen on monia menetelmiä, kuten meditaatio ja mindfulness. Wasenius vertaa menetelmiä fyysiseen liikuntaan: yksi tykkää jalkapallosta, toinen hiihdosta, kolmas punttisalista.
– Lajeja löytyy. Sanon aina, että kannattaa kokeilla erilaisia juttuja. Aivobiciä on kiitetty lähinnä siitä, että siinä on aktiivista, pientä tekemistä. Pelkkään hengitykseen keskittyminen puolen tunnin ajan voi olla aika haastavaa. Ajatus lipsuu kymmeniä kertoja ja ihminen pettyy, tulee turhautuneeksi. On tärkeää antaa heti sellaista, missä ihminen onnistuu, pääsee eteenpäin ja kokee kehittyvänsä.
Muistitko?
Suomalaisista "yllättävän harva" osaa pitää mielensä kasassa niin, ettei ajatus harhailisi.
– Ihminen joutuu pohtimaan, miten voisi keskittyä avokonttorissa, tai miten hän voisi oppia kaiken sen, mikä pitäisi opiskella. Miten voisi luovasti keksiä koko ajan uusia palveluita ja tuotteita? Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, kun ihminen kokee riittämättömyyttä ja joutuu yhtä pahemmin loppuunpalamispisteeseen. Hän huomaa, ettei voi vastata yhdellä tai useammalla sektorilla vaatimuksiin, joita pomolta, kollegalta tai asiakkaalta tulee, Wasenius pohtii.
– Keskittymiskyky on siinä mielessä kaikkein keskeisin. Jos en pysty keskittymään, en oikein muista ja vaikeaa on olla luova. Vaikeaa on harrastaa stressinhallintaa, jos pää ei pysy kasassa. Keskittymiskyvystä kaikki lähtee, ja puutteet ovat kirkuvat. Törmään siihen viikoittain useissa yrityksissä, joiden työntekijöiden kanssa teen töitä.
Millaisella ihmisellä sitten on treenatut aivot? Keskittyneen on helppo oppia ja omaksua uutta tietoa. Hän ei ole hajamielinen tai unohtele, mitä hänelle sanotaan.
– Hän on keskittynyt, pystyy ympäristön häiriöistä, höpötyksistä ja tölväisyistä huolimatta keskittymään tässä ja nyt siihen, mikä on oleellista. Työssä ja esimerkiksi ensiaputilanteessa hän pitää pään kylmänä. Hänen on helppo kehittää uusia ideoita, hän on kekseliäs eli luova sekä itsekseen että ryhmässä. Hän saa kaiken irti aivoista, joita pöydän ympärillä on mukana: tiedot, kokemukset, ideat ja visiot, Wasenius listaa.
– Hän on nopea, taitava tekemään päätöksiä, hän ei emmi, ahdistu ja lamaannu. Hän osaa elää sen kanssa, määrätietoisesti ja motivoituneesti ilman vatsahaavaa hän pitää päätöksestä kiinni eikä lipsu koko ajan. Nämä ominaisuudet kuvaavat ihmistä, jolla on kehittyneet mielen kyvyt. Hän on kehittänyt mielen taitoja ja osaa elää arjessa. Kaikilla meillä on nämä kyvyt enemmän tai vähemmän synnynnäisinä, mutta treenatut aivot tunnistaa nimenomaan siitä, että ihminen on hyvinkin kyvykäs.