Tutkimuksessa asiaa selvitettiin oikeuslääketieteestä tutuilla menetelmillä kuten tekemällä koeammuntoja kallomalleihin.
Oulun yliopiston tutkijat kertovat selvittäneensä vuosisatoja vanhan mysteerin, joka on liittynyt Ruotsin kuningas Kaarle XII:n kuolemaan. Oulun yliopisto kertoo asiasta tiedotteessaan.
Kaarle XII kaatui piiritettynä Norjassa suuressa Pohjan sodassa vuonna 1718. Tutkijoiden mukaan 300 vuoden ajan on spekuloitu, että kuninkaan olisivat salamurhanneet hänen omat miehensä, jotka olivat kyllästyneet sotimiseen. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan on kuitenkin todennäköisintä, että Kaarle kuoli vihollisen ampumaan luotiin.
Röntgenkuva Kaarle XII:n kallosta ruumiinavauksesta vuodelta 1917.
Kuolemaan on liittynyt runsaasti epäselvyyksiä ja tarinoita
Aiemmin on tiedetty, että Kaarle XII kuoli päähän osuneeseen ammukseen, joka lävisti kuninkaan kallon vasemmalta puolelta. Tapahtumien tarkka kulku ja käytetty ammus ovat kuitenkin jääneet hämärän peittoon, tutkijat sanovat. Heidän mukaansa kuolemaan liittyneitä teorioita ja tieteellistä tutkimustakin on höystetty kansantarinoilla sekä arvailulla.
Tapauksesta on muun muassa kerrottu legendaa, että kuningas olisi ammuttu napilla, joka oli varastettu hänen omasta sotilaspuvustaan.
Tutkijoiden mukaan Kaarle XII:n kuolinsyytä on tutkittu aiemmin kolmessa ruumiinavauksessa vuosina 1746, 1859 ja 1917. Viimeisessä ruumiinavauksessa jopa röntgenkuvattiin kuninkaan muumioituneet jäänteet, jotka on haudattu Riddarholmenin kirkkoon Tukholmaan.
Lue myös: Koko miehistö kuoli, kun Challenger räjähti maailman silmien edessä – nyt sukeltajat löysivät sattumalta palan sukkulaa meren pohjasta
Koeammuntoja ja alkuperäinen kuninkaan huopahattu
Tuoreessa tutkimuksessa kuninkaan kuolemaa ja käytettyä ammusta selvitettiin oikeuslääketieteellisillä menetelmillä.
Tutkijat muun muassa tekivät koeammuntoja ihmispään ominaisuuksia imitoiviin ballistisiin kallomalleihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös kuninkaan viimeisen kuolinsyyraportin tietoja.
Tutkijat ampuivat kallomalleihin läpimitaltaan 19,5 millimetrin kokoisia musketinkuulia eri nopeuksilla. Tämän jälkeen haavakanavia tutkittiin tietokonetomografialla. Ammunnat tehtiin 10-kaliiperisella haulikolla ja 28 millimetrin mustaruutikanuunalla.
Ammuntojen perusteella kuninkaan tappanut ammus ei todennäköisesti ollut lyijystä tehty musketinkuula, koska kallomallin vauriot olivat erikokoiset kuin Kaarlella. Lisäksi lyijystä valmistettu kuula olisi jättänyt Kaarlen kalloon röntgenkuvassa näkyviä lyijyjäämiä.
Tutkimuksen kohteena oli myös kuninkaan huopahattu, joka hänellä oli päässään kuolinhetkellä. Tutkijoiden mukaan hatussa on edelleen selvästi nähtävissä tappavan ammuksen jättämä noin 19,5 millimetrin kokoinen pyöreä reikä.
Tutkimus osoitti, että tämän kokoisen reiän tekemiseen huopakankaaseen vaaditaan selvästi 19,5:tä millimetriä suurempi ammus. Havainto sulkee pois muun muassa edellä mainitun nappilegendan.
Lue myös: Maailman vanhin aakkosin kirjoitettu lause saatiin tulkittua – arkeologi: "Ihmisiä alkaa naurattaa, kun kuulevat"
Ammusta ei ole voitu ampua musketista
Tutkijoiden johtopäätös on, että kuninkaan surmannut ammus on ollut todennäköisesti selvästi yli 20 millimetrin kokoinen. Tällöin sitä ei ole voitu ampua musketista, tiedotteessa todetaan.
Tutkimuksen perusteella Kaarle XII:n surmasi todennäköisesti rautainen kartessiammuksen kuula, joka on ollut halkaisijaltaan selvästi yli 20 milliä.
Kuninkaan kallon vaurioiden perusteella kuula on osuessaan liikkunut noin 200 metrin sekuntivauhtia. Tämä vastaisi hyvin noin 200 metrin päästä piiritetystä linnoituksesta ammuttua vihollisen ammusta, tutkijat toteavat.