Suomalaistutkimus: Siivous ei poista koronaa pinnoilta kokonaan – tämä materiaali on puhdistusmielessä huonoin

Tampereen korkeakouluyhteisön ja yritysten pintahygienian kehittämishankkeessa selvisi, että siivoaminen vähentää koronan määrää pinnoilla, mutta ei poista niistä kaikkea virusta.

Laboratoriokokeissa pinnat saastutettiin endeemisellä koronaviruksella ja pyyhittiin sitten erilaisiin yleispuhdistusaineisiin tai desinfioivaan puhdistusaineeseen kostutetulla mikrokuitupyyhkeillä. Pyyhkäisynäytteet osoittivat, että siivous ei poistanut virusta kokonaan pinnoilta. 

– Yleisesti voidaan sanoa, että desinfioiva aine puhdisti tehokkaimmin. Kaikki puhdistusaineet puhdistivat virusta pinnoilta kohtalaisen tehokkaasti. Puhdistusaineilla oli kaikkiaan suuri merkitys pintojen puhdistumiseen, dosentti Sami Oikarinen Tampereen yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Lue myös: Likainen totuus suomalaisten kylpyhuoneista – näin harva yltää suosituksiin

Pinnan materiaali vaikuttaa puhdistettavuuteen

Tutkimus vahvistaa näyttöä siitä, että pinnan materiaali vaikuttaa puhdistettavuuteen, sillä koronavirus tarttuu eri pintoihin eri voimakkuudella. Testialustoina olivat korkeapainelaminaatti, jauhemaalattu pinta, lakattu puupinta, messinki ja lasi. 

– Lasi näyttää olevan paras puhdistuvuusmielessä, sillä virusjäämä oli vähäinen puhdistuksen jälkeen. Messingistä ja lakatusta puupinnasta löytyi hieman korkeammat virusjäämät ja korkeapainelaminaatista löytyi tuhansia partikkeleita. Jauhemaalatun pinnan puhdistuvuus oli heikointa, Oikarinen kertoo projektin nettisivuilla.

Pandemian alkuvaiheessa tehdyssä amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että korona säilyy kuparipinnalla neljä tuntia, muovi- ja teräspinnalla taasen jopa kolme päivää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kuitenkin huomauttaa, ettei teoreettisista tutkimuksista voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. 

Lue myös: VTT:n tutkimusprofessori: Osa kuparimaskeihin liitetyistä väittämistä on harmaalla alueella – "Kupari ei ole aine, jota haluaisimme hengityselimistöön"

Pintojen osuus tartunnoissa ei ole merkittävä

Uudessa suomalaistutkimuksessa koronaviruspotilaita hoitavien sairaalayksiköiden hoitohuoneiden pinnoilta otetuista näytteistä löytyi koronavirusta. Havaitut virukset eivät kuitenkaan olleet tartuttamiskykyisiä matalien viruspitoisuuksien vuoksi.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Myös ilmassa pidempään leijuvien pienten aerosolien muodossa tapahtuva tarttuminen on mahdollinen. 

Pintojen osuutta tartuntojen leviämisessä ei pidetä merkittävänä, sillä koronavirukset eivät rakenteensa vuoksi säily tartuttavina pinnoilla pitkään, kertoo THL. Tartunta on mahdollinen, jos pinnalle on päässyt hiljattain sairastuneen hengitystie-eritteitä, joihin toinen sitten koskee.

Lue myös: Tutkimus paljasti, ketkä levittävät koronaa perheessä todennäköisimmin – altistumista vaikea välttää

Koronan leviäminen ravintoloissa

Suomalaistutkimuksessa mallinnettiin myös altistumisia todellisissa ravintolatiloissa. Tulosten perusteella käsien puhdistaminen jäi useilla asiakkailla puutteelliseksi ja ristikontaminaatiota syntyi ruokailijoiden ja eri kattausten välillä. 

Buffetpöydissä ottimien vaihtaminen puolen tunnin välein sekä yleisesti ottaen käsihygieniasta ja turvaväleistä huolehtiminen vähentävät leviämisriskiä. 

Henkilökunnan tulee käyttää maskeja ja kertakäyttökäsineitä sekä huolehtia käsihygieniasta, tutkijat suosittelevat. Kenenkään ei tule mennä ravintolaan sairaana.

Lue myös: Vatsatautia vai koronaa? Yksi merkittävä eroavaisuus – pidä silmällä näitä oireita

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen korkeakouluyhteisö, THL