Suomi rakensi sodan aikana oman hävittäjän, joka valmistui taistelukäyttöön myöhässä, vasta syyskesällä 1944.
Myrsky-hävittäjä on lähes unohdettu, ja sitä ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä.
Nyt Ilmailumuseoyhdistyksen harrastajat Vantaalla ja Ilmavoimien museo Tikkakoskella rakentavat ja entisöivät Myrskyä.
Uudesta Myrskystä tehdään näyttelyesine. Taivaalle sillä ei enää nousta, vaikka siitä tehdäänkin niin oikea kuin vain on mahdollista.
Kokonaista konetta ei ole säilynyt
Myrsky -hävittäjän entisöintityö aloitettiin neljä vuotta sitten ja valmista pitäisi olla elokuussa 2019. Silloin Myrskyn laivue-käytön alkamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta.
Kokonaista konetta ei ole säilynyt ja piirustuksetkin vain osin, mikä oli haaste Myrskyn nyky-suunnittelijalle. Myrsky-hankkeen projektipäällikkö Matti Patteri on eläkeläinen, joka on tehnyt konstruktio-suunnittelutyötä muun muassa Sakolla, Vaisalalla ja Exelillä.
Myrsky-hävittäjä rakennetaan uudelleen.
Luovuutta vaaditaan nytkin.
– Joo, itse sitä on osin suunniteltu, sanoo Matti patteri ja näyttää Myrskyn upouutta laskutelinettä.
– Sieltä kokoonpanopiirustuksista sai vähän vinkkiä.
Suomalaisen Myrsky-hävittäjän runko on metallia mutta muun muassa siipien rakenne on vaneria, suomalaista puuta.
– Se on sekarakenteinen kone, ja siellä on kotimaista puuta, lentokonevaneria, joka oli Suomessa jo silloin hyvin laadukasta, jatkaa Matti Patteri.
Liimat ja lakat eivät kestäneet
Myrsky-hävittäjiä rakennettiin aikanaan kaikkiaan laivueellinen, 51 kappaletta. Kone valmistui käyttöön vasta kesällä 1944.
– Kone myöhästyi pahasti ja se olisi ollut tuiki tarpeellinen jo 1942 vuoden loppupuolella, sanoo puolestaan Myrsky-hankkeen tiedottaja, koneen historiaa tunteva Reino Myllymäki.
Myrsky oli osin kiistanalainen kone, sinänsä hyvä lentää mutta siinä oli myös heikkouksia.
– Sodan ajan liimat ja lakat eivät kestäneet niitä rasituksia, joita rintamaolosuhteissa koneelle tuli. Sitten oli myöskin kehittämisestä johtuvia akilleenkantapäitä.
Myrsky oli osin kiistanalainen kone, koska siinä oli myös heikkouksia.
Sanoisin kuitenkin niin, että Myrsky oli mainettaan selvästi parempi hävittäjäkone, arvioi Reino Myllymäki.
Rahaa kulunut yli 100 000 euroa
Entisöintityö on vaatinut muottien ja pienoismallien tekemisen taitoa ja paljon työtä. Ilmailumuseoyhdistyuksen vapaa-ehtoisten lisäksi mukana on Suomen Ilmavoimien museo Tikkakoskelta ja hanketta tukee puolustusteknologiayhtiö Patria.
– Kyllä tässä on mennyt kahden museon tekijöiden aikaa noin vähän runsas 14 000 tuntia, ja vielä on edessä arviolta 6000-7000 tuntia, laskee Matti Patteri.
Myrsky-entisöintihankkeen projektipäällikkönä on Matti Patteri, joka on työuransa aikana tehnyt suunnittelutyötä muun muassa Exelillä, Vaisalalla ja Sakolla.
Osin keräyksellä hankittua rahaa hankkeeseen on kulunut jo yli 100 000 euroa.
Myrsky-hävittäjät jouduttiin tuhoamaan pääosin Pariisin rauhansopimuksen määräysten vuoksi. Siinä rajattiin taistelukoneiden määrää ja Suomi säilytti Messerschmitit, joita pidettiin parempina koneita. Viimeiset yksilöt ovat sitten ruostuneet ja lahoneet Hallin lentokonetehtaan varikolla.