Suomen reilun kahdeksan prosentin työttömyysaste on nykyisin kolmanneksi korkein EU-maiden välisessä vertailussa. Työttömyys on pahentunut Suomessa toiseksi nopeimmin EU:ssa vuoden aikana, ja hurjempaa vauhti on ollut vain Liettuassa.
Suomi on joutunut pronssisijalle surullisessa tilastossa, nimittäin työttömyysaste-tilastossa.
Edellä ovat vain Espanja ja Kreikka. Lisäksi EU-maiden keskiarvo on kaksi prosenttiyksikköä matalampi Suomen reilun kahdeksan prosentin työttömyyslukuun verrattuna.
Saksan Frankfurtissa pääkonttoriaan pitävä Euroopan keskuspankki on laskenut Suomen talouden näkökulmasta tuskallisen hitaasti ohjauskorkoja.
Korkea korkotaso jäädytti Suomessa erityisesti asuinrakentamisen eikä rakennusala ole vielä lähtenyt toipumaan. Moni rakentaja on lomautettu.
– EKP:n tiukka rahapolitiikka on välittynyt aika paljon voimakkaammin Suomeen kuin moniin muihin euroalueen maihin. Itse asiassa tämä selittää aika paljon sitä, miksi meillä menee niin paljon heikommin rakentamisessa ja myös teollisuudessa, kertoo tutkija Sakari Lähdemäki taloustutkimuslaitos Etlasta.
Korkojen vaikutus vaihtelee
Ainakin Suomessa ja Ruotsissa korkotaso vaihtuu nopeasti ohjauskorkojen perusteella, mikä ei ole kuitenkaan tapa kaikissa maissa. Monessa muussa maassa korkojen muutokset vaikuttavat talouteen ja työmarkkinoihin pidemmällä viiveellä.
Yrityksillä on toistaiseksi heikot edellytykset tarjota lisää työtä, joten työvoiman tarjontaa on monin paikoin enemmän kuin sen kysyntää.
– Hyvin suuri osa väestöstä etsii työtä ja se porukka on moninainen ja työttömyysaste kertoo, etteivät he yrityksistä huolimatta löydä työtä, toteaa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.
Työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat myös työpaikkojen ja työnhakijoiden sijainnit sekä avoinna olevien työpaikkojen palkkataso ja muut työehdot.
Työllisyysaste kestänyt taantumaa
Hyviin uutisiin kuuluu se, että taantumasta huolimatta moni on pitänyt työn syrjästä kiinni eikä työllisyys ole Suomessa mitenkään romahtanut. Työllisyysaste ei ole Suomessa laskenut esimerkiksi Tilastokeskuksen luvuissa alle 75 prosentin.
Suunnan pitäisi lisäksi olla parempaan päin.
– Nyt kun korkotilanne helpottaa, niin odotukset ovat, että helpotusta tulee ja työttömyysaste lähtee paranemaan eikä enää heikkene, Etlan Lähdemäki pohtii.
– Jos korot laskevat yhä ja kokonaiskysyntä paranee, sitten työllisyys paranee, Maliranta sanoo.
Odotuksissa on, että työttömyystilastot kaunistuvat ensi vuoden aikana.