Suomi vastusti EU:n polttomoottorikieltoa vielä toukokuussa – mitä sitten tapahtui, ministeri Harakka?

Euroopan unionin asetusehdotuksessa ei sanatarkasti kielletä polttomoottoriautoja, mutta päästöttömyysvaatimus käytännössä ohjaa sähköautojen valmistukseen.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on tiukasti vastustanut Saksankin kritisoimaa uusien polttomoottoriautojen täyskieltoa, pitäen sitä perusteettomana.

– Suomi ei kannata vaatimuksia polttomoottorimallien valmistuksen lopettamisesta. Tämä sen vuoksi, että esimerkiksi kaasulla, uusiutuvilla polttoaineilla ja biokaasulla käyvät autot nojaavat polttomoottoritekniikkaan, perusteli ministeri Harakka kantaansa toukokuussa.

Nyt Suomi kuitenkin kannattaa ehdotusta, jonka lopputulema on pitkälti sama kuin täyskiellossa.

Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on 55 prosentin päästövähennykset vuodesta 2021. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on 100 prosentin vähennys.

Tämä tarkoittaa, että vuonna 2035 diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus loppuisi kokonaan. Suoranaisesta kiellosta ei kuitenkaan ole kyse.

Artikkeli jatkuu videon alla.

– Meidän kantamme on ollut johdonmukainen koko prosessin ajan. Kantamme on ollut se, että ei pitäisi kieltää polttomoottoreita, kertoo Harakka.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että johdonmukainen kanta säilyy vain sanamuodossa. Täyskieltoa ei tule, mutta Harakka pitää polttomoottoreiden tulevaisuutta uhattuna.

– Vaikka kokonaisuus on sellainen, että polttomoottoriautoja ei kielletä, olisin autonvalmistajana varovainen sen suhteen, että lähtisinkö puhtailla sähköpolttoaineilla ja elinkaaripäästöjensä osalta puhtailla biokaasuvaihtoehdoilla kulkevista henkilöautoista isoa autosarjaa tekemään.

Liikenne- ja viestintäministeriön toivomaa kannustinta biokaasuilla kulkevien autojen valmistukseen ei ehdotukseen saatu.

Päätös edellyttää komissiolta myös erillistä esitystä päästöttömien polttomoottorien osalta vuosikymmenen loppupuolella.

Lue myös:

    Uusimmat