Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin, toteaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunta mietinnössään.
Valiokunnan mukaan Nato-jäsenyys muodostaa merkittävän sotilaallisen pidäkevaikutuksensa ansiosta vahvan lisäsuojan Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) esitteli mietintöä tiedotustilaisuudessa.
– Asiantuntijakuulemiset ja valiokunnissa käydyt keskustelut ovat muuttaneet monen edustajan kannan. Nekin, joiden kanta on pysynyt ennallaan, ovat saaneet tiedollista selkänojaa näkemyksilleen. Natoon ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän “mutuilun” määrä on vähentynyt huomattavasti, Halla-aho totesi.
Halla-ahon mukaan on tärkeää, että Nato-prosessin vaiheet on käyty läpi huolellisesti.
– Kyse on turvallisuuspoliittisesti ja psykologisesti niin historiallisesta ratkaisusta, että prosessin legitimiteetti myös arvostelijoiden silmissä on turvattava. Olisi kansallisen yksituumaisuuden kannalta huono asia, jos ne, jotka ovat ratkaisusta eri mieltä, kokisivat lisäksi, että prosessi oli epäoikeudenmukainen, Halla-aho totesi.
"Suomen ei tule esittää varaumia"
Ulkoasiainvaliokunnan mielestä Suomen ei tule esittää varaumia tai reunaehtoja Naton jäseneksi pyrittäessä.
– Valiokunta toteaa, että jäsenenä Suomi päättää asioista aina kansallisesti. Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että ydinaseiden sijoittaista Suomeen edes ehdotettaisiin. Joka tapauksessa voimassa oleva ydinenergialaki kieltää ydinaseiden tuomisen Suomen maaperälle, Halla-aho sanoo.
Halla-ahon mukaan valiokunta toteaa, että Nato-jäsenyyden ensisijainen tarkoitus on ehkäistä konflikteja.
– Vaikka Suomen kyky puolustaa aluettaan sotilaalliselta hyökkäyksiltä on sinänsä hyvä, mahdollisuudet torjua kaukovaikutteisia aseita, joita Venäjä käyttää Ukrainassa laajasti ovat hyvin rajalliset. Suomen on nostettava hyökkäämisen kynnystä pidäkkeellä ja pelotteella.
Nato-jäsenyys ei Halla-ahon mukaan vähennä kahdenvälisten turvallisuusjärjestysten merkitystä.
– Julkisuudessa ja eduskunnassa on käyty keskustelua siitä, onko Nato-jäsenyydelle vaihtoehtoja. Vastaus riippuu siitä, mitä Suomi hakee. Jos haluamme juridisesti sitovia ja sotilaallisesti uskottavia turvatakuita, muut järjestelyt eivät tarjoa sellaisia. Nato-jäsenyys ei vaikeuta tai tee tarpeettomaksi kahdenvälisiä yhteistyöjärjestelyä, jotka parantavat puolustusvalmiutta.
Eduskunta äänestänee tänään selonteosta
Eduskunta sai yöllä päätökseen Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan lähetekeskustelun.
Keskustelun päätteeksi asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan, josta se palaa nyt eduskunnan täysistuntoon.
Eduskunta aloittaa Nato-jäsenyyttä koskevan palautekeskustelun kello 12.
Tuolloin eduskunta todennäköisesti äänestää selonteosta, jos joku kansanedustajista tekee vastaehdotuksen.
– On oletettavaa, että vasemmistoliiton riveistä todennäköisesti vastalause tulee, jolloin eduskunta vielä äänestäisi. Äänestyksen tuloshan on kuitenkin päivänselvä, sillä suuri enemmistö tukee Suomen Nato-jäsenyyttä, ennakoi MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.