Puhuminen ja ennakointi voivat tehdä lapsiperheiden arkiaamuista helpompia.
Arkeen palataan tai on jo palattu monissa perheissä tällä viikolla varhaiskasvatuksen ja koulujen alun myötä ja aamut voivat tuntua etenkin kesälomien jälkeen kaaokselta. Supernanny Pia Penttala kertoi MTV Uutisille vinkkejä arkiaamujen häslingin helpottamiseksi.
Lue myös: Mitä on hyvä vanhemmuus? Psykologi varoittaa nykyilmiöstä: "Siitä olisi hyvä päästä pois"
Paluu arkeen on lapselle iso muutos
Penttala muistuttaa, että loma-ajan jälkeinen paluu kouluun tai päivähoitoon on lapselle erilainen tilanne verrattuna lomailuun.
– Lomalla on vähän pudottauduttu niistä rakenteista pois, joita lapsi kuitenkin tarvitsisi myös loma-aikana. Muutos on lapsille tosi iso.
Rakenteilla Penttala tarkoittaa normaalia arkea rytmittäviä asioita. Lomalla on toki päiviä, jolloin nukutaan pidempään tai valvotaan myöhempään tai ollaan vähän enemmän pelikoneella, mutta silloinkin lapsella pitäisi olla tiettyjä rakenteita samaan tapaan kuin normaaleina arkipäivinä.
Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi se, että syödään tiettyyn aikaan tai pidetään pieni lepohetki jossain kohtaa samaan tapaan kuin muulloinkin.
– Lapsen sisäinen järjestelmä, jolla hän toimii, kehittyy ja kasvaa, tarvitsee tutun rutiinin, Penttala muistuttaa.
Paluu kouluun on lapselle iso muutos.
Lue myös: Näin treenaat koulumatkan kulkemista ekaluokkalaisen kanssa – tällaiset liikennevinkit jäävät lapsen mieleen parhaiten
Aloita valmistautuminen jo edellisiltana
Penttala suosittelee, että tulevaa arkiaamua pohjustettaisiin jo edeltävänä iltana. Lapsen kanssa olisi hyvä leikin tai kirjan luvun yhteydessä käydä vähän keskustelua siitä, että kaikki taas on muuttunut kesälomien päätyttyä: koulutyö alkaa taas ja vanhemmat menevät töihin.
– Keskustelua olisi hyvä käydä mukavassa ilmapiirissä ja ennen kaikkea ilon kautta, Penttala sanoo.
– Ei tehdä siitä liian raskasta, jotta lapsesta on kiva lähteä kouluun tai eskariin ja näkemään kavereita.
Lapsen kanssa voisi positiivisin mielin lähteä pohtimaan, miten tulevasta aamusta saisi hänen mielestään mieluisan niin, että tuntuisi mukavalta herätä uuteen päivään ja tapaamaan koulukavereita. Penttalan mukaan sillä tavoin voidaan vähän kuin houkutella lasta tulevaan muutokseen.
– Juttelun aikana aikuinen voi kertoa lapselle vielä, että haluan puhua sun kanssa näistä asioista, koska en halua, että me aamulla viimeisinä riidellään ennen kuin ollaan päivä erossa, Penttala selittää.
Penttalan mukaan aikuinen voi myös selittää omia tuntojaan hieman lapselle.
– Että mua vähän äitinä tai isänä jännittää tämä huominen, että mitenhän tämä onnistuu. Mutta ehkä saan sultakin tsemppiä. Että tehdään tästä vähän sellainen yhteinen juttu, hän havainnollistaa.
Ilon kautta olisikin hyvä lähteä valmistelemaan asioita seuraavalle aamulle. Penttala mainitsee muutamia asioita, jotka olisi hyvä miettiä jo edeltävänä iltana. Penttalan mukaan mistä tahansa pienestä tekemisestä, joka johtaa tulevaan aamuun, valmistaa lasta siihen.
Lue myös: Ilkeä juoru antoi Sinille ala-asteella liikanimen "elmukelmu" – nyt hän kertoo, mihin vuosien kiusaaminen johti
1. Vaatteet valmiiksi
Katsokaa yhdessä etukäteen, että vaatteet löytyvät aamulla. Penttalan mukaan tämä on perinteisesti yksi kitkaa aiheuttava asia, jos sitä vasta aamulla ruvetaan pohtimaan. Etukäteisellä pohdinnalla vältytään aamun vaatesirkukselta.
2. Puhukaa aamupalasta
Aamupalastakin kannattaa jutella jo illalla. Siten ei seuraavana aamuna tarvitse aloittaa tappelua esimerkiksi siitä, miksi aamupalaksi ei ollutkaan tarjolla mehua vaan maitoa.
– Käytäisiin jo edeltävänä iltana läpi tämä että hei, meillä ei olekaan tätä, mutta meillä on tuota, Penttala selittää.
3. Lelut pois lattialta pyörimästä
Lelut kannattaa iltasella jo kerätä pois lattialta kuljeksimasta. Siten ei jouduta tilanteeseen, jossa kiukkukohtaus syntyy aamulla siitä, että lapsi astui sellaisen päälle.
4. Rauhoitutaan levolle ajoissa
Penttala suosittelee, että rauhoittuminen unten maille aloitettaisiin ajoissa. Hiljennetään hieman kodin ääniä ja laitetaan verhoja vähän aiemmin kiinni.
– Asetutaan ehkä tunti tai puoli tuntia ennen kuin nukkumaanmenoa sellaiseen rauhalliseen olotilaan, hän ehdottaa.
Penttala muistuttaa, että nukkumaanmenoajan tulisi luonnollisesti olla aikaisempi koulujen alettua kuin loma-aikaan.
Lue myös: Jos herätys on seitsemältä, mihin aikaan lapsen pitäisi mennä nukkumaan? Asiantuntija kertoo ohjenuoran: "Jos iltatoimiin menee tunnin verran..."
Unirytmi on voinut muuttua lomalla.
Muistuta lasta edellisillan keskustelusta
Jos lapselle kuitenkin aamulla iskee kiukku tai jännitys saa käyttäytymän levottomasti, voi häntä muistuttaa, että tämän takia aamusta puhuttiin jo eilen illalla.
– Että sä olit eilen ihan sitä mieltä, että tämä onnistuu, että mitäs nyt on tapahtunut.
– Lapselle voi selittää, että juuri tämän takia halusit puhua asiasta jo illalla, että nyt tänä aamuna meillä olisi mahdollisuus voida vähän paremmin.
Lue myös: Näin autat lasta valmistautumaan koulun alkuun – yksi asia unohtuu helposti
Lapsi ei tarkoituksella pilaa aamua
Penttala suosittelee tähän avuksi tutkivaa asennetta ja huumoriakin. Hän muistuttaa, että lapsi ei kiukuttele siksi, että niin arkiaamuisin kuuluisi tehdä.
– Lapsen tarkoitus ei ole joka aamu vetää vanhempien pinnaa kireälle, vaan häntä jännittää jokin asia, jota hän ei osaa kysyä eikä välttämättä osaa siihen kysyttäessä myöskään vastata.
Penttalan mukaan tässä korostuukin vanhempien rooli lapsen kannattelijana.
– Se on sitä vanhempien kannattelua, että hän heittää huumoria siitä ja kertoo vaikka omasta aamustaan, jonka muistaa itse lapsena ja miten muistaa itse, että siitä selviytyi omien vanhempiensa kanssa.
Penttala suosittelee myös leppoisaa asennetta. Kannattaa ajatella, että ensimmäiset aamut voivat mennä vähän niin tai näin.
Lue myös: Kun lapsi on erityisherkkä, kovistelu ja huutaminen eivät auta: "Tässä tullaan tosi tärkeään asiaan, jota herkät lapset varsinkin opettavat aikuisille..."
Epätoivottuun käytökseen tulee tosin puuttua
Jos epätoivottua käytöstä on heti parina kolmena ensimmäisenä aamuna arkeen paluun jälkeen, kannattaa keskustelua käydä lisää.
– Silloin tulee käydä joka päivä hyvässä hetkessä alkuillasta juttelua lapsen kanssa siitä, miten tämänpäiväinen sujui ja että miten voitaisiin tehdä huomenna toisin, jotta ei tulisi niin hirveää riitelyä.
Lapselle pitää myös painottaa, että vanhempana et hyväksy tätä käyttäytymismallia. Kerro lapselle, että sinä olet tässä sitä varten, että hän oppii tekemään asiat toisin.
Pysy rauhallisena!
Arkiaamu voi kysyä vanhemmilta kunnolla hermoja. Aikuisella itselläänkin voi olla silloin kiire ja mieli saattaa osittain pyöriä jo tulevan työpäivän palavereissa.
– Mietitään jo sitä meidän työroolia ja sitten se mukula pistää kampoihin ja se sotkee ajatuksia. Kaikilla siinä pinna kiristyy, se on ihan selvä.
Vanhemman olisi tärkeä pitää pää kylmänä.
– Ei lähdetä mukaan tunnetilaan, jota lapsi yrittää viljellä, sanoo Penttala.
Lasta on hyvä valmistella arkeen paluuseen.
Äkkipikaisuus voi kostautua
Penttalan mukaan aikuinen voi herkästi tulla tehneeksi ratkaisuja, jotka osuvat lopulta omaan nilkkaan. Saatetaan esimerkiksi kiukkuisena määritellä lapselle jokin sanktio, kuten että jos tämä homma ei toimii, et saa illalla katsoa televisiota tai pelata koneella.
Tällainen ei Penttalan mukaan ole fiksua, koska normaalin arjen rakenteen ja rutiinien pitäisi myös toimia. Aamulla suutuspäissään lapselle määrätty sanktio ei hänen nähdäkseen hyödytä mitään ja todennäköisesti vanhempi ei sitä edes enää illalla muista.
– Tai sitten lepsuilet etkä annakaan sitä. Sitten lapsi tajuaa, että ahaa, tässä on mulle pelin paikka.
Penttala muistuttaa, että jos nopeassa tilanteessa ja kiukkuisena rupeaa sanelemaan sääntöjä tai asettamaan sanktioita, ei siitä yleensä seuraa mitään hyvää. Päätökset sanktioista tulisi aina tehdä maltilla, jos niitä ylipäätään on tarve tehdä.
Lue myös: "Musertavan häpeällisiä kokemuksia" – asiantuntija kertoo, miten auttaa kiusattua tai yksinäistä lasta
Ennakoi ja puhu
Tiivistäen voisi sanoa, että ennakoitavuus ja puhe ovat tärkeitä elementtejä arkiaamukaaoksen selvittelyyn.
– Olisi ihanaa, että voisi asettaa lapsen itsensä kanssa lähekkäin niin, että voisit voisit jutella ja maalailla lapsen kanssa, mitä kivaa sieltä on tulossa, Penttala pohtii.
Hän toivoo, että lasta voitaisiin opettaa ajattelemaan, että vaikka arjen toiminnot voivat välillä tuntua tosi tylsiltä ja junnaavilta, ovat ne osa elämää ja että ihminen tarvitsee tällaisia asioita voidakseen hyvin.
Usein on myös niin, että lapsi kuitenkin pitää kouluun menosta. Siitäkin voi häntä muistuttaa.
Alla olevalla videolla Supernanny Pia Penttala vastaa lukijoiden kysymyksiin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
KATSO MYÖS: Saako lapsen laittaa jäähylle? Tähän ja muihin lukijoiden kysymyksiin vastaa Supernanny Pia Penttala.