Syy Putinin kuristusotteeseen Lukashenkasta löytyy kartalta: "Venäjä tykkää pitää puolustuslinjansa muiden mailla"

Valko-Venäjän katsotaan jo nyt olevan Ukrainan sodan osapuoli, vaikka maan armeijan joukot eivät tiettävästi ole sotaan taistelutehtävissä osallistuneetkaan.

Sen sijaan Valko-Venäjä on luovuttanut Venäjän käyttöön keskeisiä maa-alueita. Näiltä alueilta Venäjä muun muassa aloitti suurhyökkäyksensä Kiovaan helmikuussa 2022.

Epäonnistuneen pääkaupungin valloitusyrityksen jälkeen venäläisjoukot vetäytyivät takaisin Valko-Venäjälle ja ryhmittyivät uudelleen pääosin Itä-Ukrainaan.

Ei siis ihme, että Valko-Venäjän suvereniteetti herättää tällä hetkellä paljon epäilyjä. 

Tietokirjan Valko-Venäjä: Haava Euroopan sydämessä (2022, Helsingin Sanomat) kirjoittaneen Jussi Niemeläisen mukaan itsevaltaisen Aljaksandr Lukashenkan johtaman valtion voi katsoa olevan vähän samassa asemassa kuin Neuvostoliiton aikaisten kansantasavaltojen, kuten Itä-Saksan ja Unkarin.

Kylmän sodan aikana merkittävä osa Itä-Eurooppaa oli käytännössä Neuvostoliiton hallinnassa. Se muodosti Neuvostoliiton etupiirin, muurin Länsi-Euroopan ja Venäjän ydinmaiden välille.

Laajojen mielenosoitusten jäljiltä Lukashenkan asema on hutera, eikä hänellä näytä olevan juuri varaa sanoa vastaan presidentti Vladimir Putinille.

Silti Valko-Venäjä ei ole lähettänyt Ukrainaan sotilaitaan.

– Valko-Venäjällä kansalaiset vastustavat sotaan. Paljon on mietitty, yrittääkö Venäjä pakottaa (Valko-Venäjän liittymään suoraan sotaan). Lukashenka yrittää estää sen kansan vastustuksen ja armeijan heikkouden vuoksi, Niemeläinen katsoo.

Kremlissä Valko-Venäjää pidetään vielä vähemmän "oikeana valtiona" kuin Ukrainaa, toteaa Niemeläinen.

Venäjällä katsotaan, ettei Valko-Venäjästä voi luopua. Taustalla on sekä imperialistisia haaveita että selkäytimeen taottu historia, josta voidaan varsin perustellusti puhua venäläisenä traumana: Valko-Venäjän läpi kulkevat alangot alkavat Länsi-Euroopasta katsottuna jo Ranskasta. Niitä pitkin ovat armeijat kulkeneet vuosisatoja molempiin suuntiin.

– Venäjä tykkää pitää puolustuslinjansa muiden mailla.

Lue myös:

    Uusimmat