Valko-Venäjän katsotaan jo nyt olevan Ukrainan sodan osapuoli, vaikka maan armeijan joukot eivät tiettävästi ole sotaan taistelutehtävissä osallistuneetkaan.
Sen sijaan Valko-Venäjä on luovuttanut Venäjän käyttöön keskeisiä maa-alueita. Näiltä alueilta Venäjä muun muassa aloitti suurhyökkäyksensä Kiovaan helmikuussa 2022.
Epäonnistuneen pääkaupungin valloitusyrityksen jälkeen venäläisjoukot vetäytyivät takaisin Valko-Venäjälle ja ryhmittyivät uudelleen pääosin Itä-Ukrainaan.
Ei siis ihme, että Valko-Venäjän suvereniteetti herättää tällä hetkellä paljon epäilyjä.
Tietokirjan Valko-Venäjä: Haava Euroopan sydämessä (2022, Helsingin Sanomat) kirjoittaneen Jussi Niemeläisen mukaan itsevaltaisen Aljaksandr Lukashenkan johtaman valtion voi katsoa olevan vähän samassa asemassa kuin Neuvostoliiton aikaisten kansantasavaltojen, kuten Itä-Saksan ja Unkarin.
Kylmän sodan aikana merkittävä osa Itä-Eurooppaa oli käytännössä Neuvostoliiton hallinnassa. Se muodosti Neuvostoliiton etupiirin, muurin Länsi-Euroopan ja Venäjän ydinmaiden välille.
Lue myös: Miksi Ukraina puhuu avoimesti kevään vastahyökkäyksestään? "Totuus on sodan ensimmäinen uhri, joka kuoli vuosi sitten"
Laajojen mielenosoitusten jäljiltä Lukashenkan asema on hutera, eikä hänellä näytä olevan juuri varaa sanoa vastaan presidentti Vladimir Putinille.
Silti Valko-Venäjä ei ole lähettänyt Ukrainaan sotilaitaan.
– Valko-Venäjällä kansalaiset vastustavat sotaan. Paljon on mietitty, yrittääkö Venäjä pakottaa (Valko-Venäjän liittymään suoraan sotaan). Lukashenka yrittää estää sen kansan vastustuksen ja armeijan heikkouden vuoksi, Niemeläinen katsoo.
Lue myös: Halpalentoyhtiö peruu kaikki lentonsa Moldovaan "kohonneen turvallisuusriskin" vuoksi
Kremlissä Valko-Venäjää pidetään vielä vähemmän "oikeana valtiona" kuin Ukrainaa, toteaa Niemeläinen.
Venäjällä katsotaan, ettei Valko-Venäjästä voi luopua. Taustalla on sekä imperialistisia haaveita että selkäytimeen taottu historia, josta voidaan varsin perustellusti puhua venäläisenä traumana: Valko-Venäjän läpi kulkevat alangot alkavat Länsi-Euroopasta katsottuna jo Ranskasta. Niitä pitkin ovat armeijat kulkeneet vuosisatoja molempiin suuntiin.
– Venäjä tykkää pitää puolustuslinjansa muiden mailla.
Lue myös: Miten pitkään Ukraina kestää Venäjän rajua kulutussotaa?– Virolaisupseeri MTV:lle: "Emme saa huijata itseämme"
7:07
Moldovan kaappaus voisi avata Venäjälle uuden sotarintaman Ukrainaan – ”Nykyinenkin tilanne riittää”.