Espoolainen taksiyrittäjä on päättänyt kouluttaa vastaanottokeskuksellisen pakolaisia taksikuskeiksi ja työllistää heidät. Taksiliiton toimitusjohtaja kiittelee yrittäjää rohkeasta ajatuksesta.
Espoolainen taksi- ja pikkubussiyritys Kajon Oy on päättänyt auttaa Suomeen saapuvia turvapaikanhakijota uudenlaisella tavalla. Yrityksen omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Palomäki kertoo, että Kajon aikoo kouluttaa pakolaisia taksikuskeiksi ja työllistää ainakin sata heistä itse.
Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen pitää Kajonin ideaa käyttökelpoisena ja kannatettavana.
– Taksiala kaipaa hyvää työvoimaa, ja varmasti maahanmuuttajista ja pakolaisista löytyy taksialalle hyviä kuljettajia ja työntekijöitä, Koskinen toteaa.
Kajonin Palomäki on varma siitä, että alalla riittää töitä ihan jokaiselle. Sitä ei epäile myöskään Koskinen.
– Taksiala työllistää noin 20 000 kuljettajaa. Siinä joukossa on niin paljon tekemätöntä työtä, että hyvät työntekijät löytävät työtä ihan varmasti. Etenkin tilapäistä työtä voi löytyä hyvinkin helposti.
Koskinen tähdentää, että hanke ei silti ole helppo.
– Kyseinen yritys on ottamassa hartioilleen sellaisen tehtävän, että heitä ei voi kuin ihailla ja kunnioittaa. Jos ajatellaan juuri maahan saapuneita ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ennen käyneet täällä eivätkä osaa kieltä, haaste on suuri.
Leipä varma mutta kapea
Taantuma on koetellut taksialaa viime vuosina. Vaikeat vuodet eivät ole Koskisen mukaan vieläkään takana. Se ei ole kuitenkaan este työllistymiselle.
Turvapaikanhakija saa tehdä töitä hakuajan
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että turvapaikanhakija saa mennä töihin 3 kuukautta maahantulon jälkeen, jos hänen henkilöpaperinsa ovat kunnossa. Paperittoman hakijan on odotettava 6 kuukautta.
Töitä voi tehdä siihen saakka, kun turvapaikka-anomus on käsitelty lainvoimaisesti. Jos vastaus on kielteinen ja turvapaikanhakija valittaa päätöksestä, myös valitusajan voi tehdä töitä.
– Taksialalle ei ole valitettavasti syntynyt kuljettajakysyntää vieläkään työn määrän lisääntymisen takia. Taksialalle vain on vaikea saada kuskeja. Se taas johtuu siitä, että kun ei ole asiakkaita, tulonmuodostus jää kohtuullisen matalalle. Palkkataso on siis työmäärän nähden aika alhainen.
Koskinen muistuttaa, että ”kohtuullisen pitkää työpäivää tekevä” saa taksin ajamisesta kuitenkin elantonsa.
– Taksinkuljettajalle tai taksiyrittäjälle ei voi valitettavasti luvata sitä, että tulot ovat mahtavat ja elintaso mahdottoman korkea. Lisäksi työ on raskasta ja vaativaa. Mutta jos vaihtoehtona on elää sosiaaliavun varassa, tämä työ voittaa sen ilman muuta.
Suomea pitää osata auttavasti
Suomea tai ruotsia taksikuskin on osattava ainakin auttavasti. Myös Liikenteen turvallisuusviraston Trafin järjestämän taksikuskikokeen voi suorittaa vain suomeksi tai ruotsiksi.
– Eiväthän kaikki kuljettajat tietysti täydellisesti suomea osaa. Kieltä on osattava kuitenkin sen verran, että pystyy suorittamaan kokeen ja kommunikoimaan asiakkaan kanssa. Meillä on myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät itse osaa muuta kieltä kuin suomea. Joskus asiakas tarvitsee kuskilta apua ja neuvoja ja jos heillä ei ole kielellistä yhteyttä, tilanne on onneton.
Taksikuski on maahanmuuttajien ammatti
Taksinkuljettajan työ on ollut maailmalla Koskisen mukaan perinteisesti maahantuloammatti. Myös Suomessa maahanmuuttajakuskien määrä on lisääntynyt.
Suomalaisasiakkaat ovat jo tottuneet maahanmuuttajakuskeihin, mutta soraääniäkin välillä kuulee.
– Silloin tällöin käydään keskustelua siitä, pitäisikö tässä maassa ensin huolehtia kantasuomalaisista, ennen kuin aletaan työllistää maahanmuuttajia. Mutta se on niin hedelmätöntä keskustelua, että meidän on turha ryhtyä siihen.