Tällaisia ajatuksia itsetuhoisilla lapsilla ja nuorilla on: "Lapsi kokee, ettei hänellä ole mitään merkitystä" – terveydenhuollon resurssipula näkyy karusti

Lasten ja nuorten itsetuhoisuus on lisääntynyt korona-aikana. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian osastolla itsetuhoisuus on jo ylivoimaisesti yleisin syy päätyä hoitoon. 

Lue lisää: Suurin osa Taysin lastenpsykiatrian potilaista yrittänyt tai harkinnut itsemurhaa – lasten itsetuhoisuus huolestuttavassa kasvussa

Itsetuhoisuus on Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikö Tove Lönnqvistin mukaan äärimmäinen hätähuuto, jolla haetaan aikuisen huomiota. 

Lönnqvist huomauttaa, että lasten itsetuhoisuus ei eroa paljoa aikuisten itsetuhoisuudesta. 

– Ajattelen, että ihan vastaavalla tavalla näkyy kuin aikuisten itsetuhoisuus, Lönnqvist sanoo. 

– Mitkä ne ovat ne itsensä vahingoittamisen tavat ja miten pitkälle sitä on suunniteltu ja mietitty, hän jatkaa. 

Mistä lisääntynyt itsetuhoisuus johtuu?

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ohjelmajohtaja Marie Rautava kertoo, että lasten ja nuorten itsetuhoisten ajatusten taustalla on monesti merkityksettömyyden tunne.

– Ne voivat olla juuri sellaista, että lapsi kokee, ettei hänellä ole mitään merkitystä. Varsinkin jos siinä on yksinäisyyttä ja kiusaamistaustaa, Rautava sanoo. 

Rautava kertoo, että esimerkiksi viiltely on nuorilla yleinen tapa purkaa ahdistusta.

– Tuntuu, ettei tilanteesta ole ulospääsyä. Se ahdistus ja masennus voi olla niin päällekäyvää. Kuten aikuisillakin, tulee sellainen tunnelinäky, ettei näe, että olisi muita vaihtoehtoja, Rautava kertoo. 

– On tavattoman tärkeää, että siinä ympärillä olisi aikuisia, jotka huomaisivat ja tarttuisivat siihen tilanteeseen ja toisivat sitä toivoa, hän sanoo. 

Järjestöt kannattelevat nuorten hyvinvointia 

Lasten hädässä ja yhteydenotoissa näkyy myös resurssipula terveydenhuollon työntekijöistä. 

– On tehty paljon hyvää resurssilisäystä sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta ainakin kasvukunnissa on nähtävissä, ettei ole tekijöitä ihan siellä perustasossa, kertoo Lönnqvist Pelastakaa Lapset ry:stä. 

– Koulukuraattoreita, kouluterveydenhuollossa, opiskelijahuollossa on hirvittävä määrä paikkoja täyttämättä, Lönnqvist listaa. 

Lue myös: Näin pahasti lasten paha olo näkyy auttavassa Apuu-chatissa

MLL:n Rautavan mukaan suuri osa työstä on sysätty järjestöjen niskaan. 

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että järjestöt kannattelevat todella paljon sekä lapsia, nuoria ja vanhempia, Rautava sanoo. 

Kysy, mitä kuuluu

Sekä Rautava että Lönnqvist korostavat, että helpoin tapa auttaa on näyttäytyä lapselle turvallisena aikuisena ja luoda keskusteluyhteys.

– Kaikki aikuiset voivat olla kiinnostuneita ja kysyä aina välillä, mitä kuuluu. Luoda sellaista keskusteluyhteyttä, että jos lapselle tai nuorelle tulee pulmia, niin hänen ympärillään on turvallisia aikuisia, joille voi ja uskaltaa puhua, Rautava neuvoo. 

– Jos aikuisena näkee, että lapsi tulee kiusatuksi julkisella paikalla tai kohtaa rasismia, niin voi mennä paikalle turvallisena aikuisena, Lönnqvist sanoo.