Tästä asiasta lapsiasiavaltuutettu kokee erityistä huolta: "On pahoja ihmisiä, jotka kykenevät julmuuteen ja haluavat kohdistaa sitä lapsiin"

Sosiaalinen media ja laajemmin internet mahdollistavat lasten seksuaalisenkin hyväksikäytön huolestuttavalla tavalla. Lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa vanhempien, lainsäädännön ja teknologiayhtiöiden vastuuta lasten suojelemiseksi. 

Viime vuosina on enenevissä määrin uutisoitu tapauksista, joissa aikuinen on houkutellut lapsia ja nuoria lähettämään itsestään alastonkuvia tai lähestynyt alaikäisiä muulla, kyseenalaisella tavalla internetissä. 

Vastikään esimerkiksi Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaan miehen kymmeneksi vuodeksi vankeuteen yli sataan lapseen kohdistuneista, sosiaalisessa mediassa tapahtuneista seksuaalirikoksista.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan kehityksestä. 

Poliisin mukaan nuorimmat uhrit, jotka ovat kuvanneet itseään aikuisen pyynnöstä tai käskystä, ovat vain 5-vuotiaita. 

– On todella huolestuttavaa ja masentavaa, että digitaalisessa ympäristössä mennään koko ajan huonompaan suuntaan.

– Pienempiin lapsiin kohdistuu yhä raaempaa väkivaltaa, minkä lisäksi tekijät verkostoituvat tiiviimmin ja tehokkaammin sekä löytävät nokkelampia tapoja manipuloida nuoria ja lapsia mukaan toimintaansa, Pekkarinen sanoo.

Mistä lapsen turvallisuus muodostuu? Katso jutun alussa olevalta videolta! 

Aikuisilla iso vastuu

Aikuisen vastuuta ei voi olla korostamatta liikaa. Pekkarinen kannustaakin vanhempia ohjaamaan lapsia turvalliseen puhelimenkäyttöön samalla, kun valvovat sitä. 

– Me aikuiset emme välttämättä tiedosta emmekä halua ehkä hyväksyä sitä, että on kerta kaikkiaan pahoja ihmisiä, jotka kykenevät julmuuteen ja haluavat kohdistaa sitä lapsiin. 

– Toivoisin, että skarppaisimme ja pystyisimme parempaan, koska tällä hetkellä epäonnistumme aika pahasti, Pekkarinen toteaa selvästi pettyneenä. 

Pekkarisen mukaan vanhempien tulisi ohjeistaa lasta olemaan ottamatta kuvia itsestään tai lähettämättä niitä eteenpäin.

Monissa sosiaalisen median sovelluksissa on ikärajat, joita Pekkarinen kannustaa noudattamaan, vaikka lapsen kaveripiirissä paine liittyä vaikkapa Tiktokiin olisi suuri. 

Ikärajojen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin suojella lapsia heille sopimattomilta sisällöiltä.

– Sen lisäksi meidän tulisi opettaa lapsille turva- ja tunnetaitoja, jotta he osaisivat toimia oikein, jos esimerkiksi joku lähestyy heitä omituisessa tarkoituksessa verkossa. 

– Lapsille tulee opettaa, että verkossa kukaan ei välttämättä ole se, joka väittää olevansa. 

Myös teknologiayhtiöiden tulisi tehdä enemmän lasten suojelemiseksi

Myöskään teknologiayritysten vastuuta ei saa unohtaa. Pekkarisen mukaan teknologiayhtiöiden pitäisi entistä hanakammin kehittää palveluitansa siten, että esimerkiksi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaisen sisällön levitykseen voitaisiin puuttua nopeammin. 

Myös sekä Suomen, Euroopan unionin että globaalin lainsäädännön täytyisi Pekkarisen mukaan pystyä suojelemaan lapsia paremmin. 

– Toivoisin vahvempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten me suojelemme lapsia seksuaaliselta väkivallalta ja myös sadistiselta väkivallalta, jota verkkoympäristössä välitetään muille, Pekkarinen toivoo.

Arkisemmatkin pelot ovat lasten arjessa edelleen läsnä

Ainostaan internet ja sen sisältämät vaarat eivät aiheuta turvattomuuden tunnetta nykylasten elämässä. 

Koronapandemian lisäksi Venäjän hyökkäyssota on Pekkarisen mukaan vaikuttanut myös lasten turvallisuuden tunteeseen. Lapset tietävät ja ymmärtävät maailmanmenosta Pekkarisen mukaan enemmän kuin aikuiset osaavat välttämättä kuvitella. 

– Sotahan on tyypillisesti ollut sellainen, joka lapsia paljon mietityttää ja puhuttaa. Aika monet lapset pelkäävät sotaa.

Lapsen vanhempia ajatellen Pekkarisen mukaan on kuitenkin lohduttavaa, että maailmanlaajuisten kriisien sijaan tavallisemmin lasten suurimmat pelot ovat arkipäiväisempiä. 

Nykylapsetkin pelkäävät esimerkiksi pimeyttä, kammottavia eläimiä, painajaisia ja ukkosta. 

– Se on meille aikuisille lohdullista, koska silloin voimme vaikuttaa pelon aiheisiin ja lisätä lasten turvallisuuden tunnetta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lapsen arki on monilla tavoin turvallisempaa kuin ennen

Vaikka maailma on mullistunut digitalisaation ja maailmanlaajuisten kriisien myötä, lasten arjesta on itse asiassa tullut turvallisempaa, Pekkarisen mukaan jopa radikaalilla tavalla. 

Nykyisin autot ovat turvallisempia ja ihmiset käyttävät turvavöitä, kypärää ja muita suojaimia. Myös kotien turvallisuutta on vuosien varrella lisätty keittiön välineistä ja kodinkoneista lähtien.

– Nykyisin kiinnitetään enemmän huomiota myöskin lasten väliseen väkivaltaan ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaa, joissa kaikissa on tapahtunut parannusta, Pekkarinen pohtii. 

MTV Uutiset Live haastatteli lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista SuomiAreenassa Porissa. Katso kaikki SuomiAreena-sisällöt MTV Katsomosta

Lue myös:

    SuomiAreena-videot

    Uusimmat