PBC on tulehduksellinen maksasairaus, joka ei johdu elintavoista eikä näy päälle päin. Sen aiheuttama äärimmäinen väsymys voi kuitenkin haitata arkielämää ja estää työnteon.
– PBC todetaan useimmiten sattumalta oireettomassa vaiheessa esimerkiksi terveystarkastuksessa, kun selvitetään syytä kohonneisiin maksa-arvoihin. On tärkeää tutkia maksa-arvot, erityisesti AFOS, terveystarkastuksen yhteydessä, Munuais- ja maksaliiton kehittämispäällikkö Hanna Eloranta kertoo.
PCB eli primaari biliaari kolangiitti on autoimmuunipohjainen maksasairaus. Suomessa sitä sairastaa 1–3 ihmistä tuhatta asukasta kohden. Yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on naisia, ja diagnoosi saadaan keskimäärin 58 vuoden iässä.
Tauti ei ole perinnöllinen, mutta se kulkee suvuittain. Sen voi laukaista ympäristön kemiallinen ärsytys, kuten tupakointi, hiusvärit, kynsilakka, pesuaineet tai asuinympäristö.
PBC lyhyesti
- Maksasairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin
- Todetaan yleensä sattumalta terveystarkastuksessa
- Etenee yleensä hitaasti
- Yleisempi naisilla
- Yleisimpiä oireita äärimmäinen väsymys ja kutina
Yleisin PCB:n oire on väsymys. Elämänlaatua häiritsevää väsymystä on jopa 80 prosentilla sairastuneista. Kokonaisvaltainen väsymys aiheuttaa voimattomuutta ja aloitekyvyttömyyttä sekä ajatusten sekä toimintojen hidastumista. Väsymykseen ei vaikuta edes nukkumisen määrä.
Jopa 70 prosentilla potilaista on myös kutinaa eri puolilla kehoa. Kymmenesosalla se voi yltyä niin sietämättömäksi, että päädytään maksansiirtoon, vaikka siirto ei muutoin maksan toiminnan vuoksi olisi vielä tarpeen. Osalla potilaista on myös vatsakipuja.
Seurauksena jopa maksakirroosi
PCB:ssä tulehdus sappiteissä johtaa niiden vaurioitumiseen ja sappinesteen kulun estymiseen. Sairauden edetessä maksasolukko tuhoutuu ja korvautuu sidekudoksella, mikä voi ajan kuluessa johtaa maksakirroosiin. Sairaus on yleensä hitaasti etenevä – hoitamattomana se johtaa kirroosiin keskimäärin 15 vuodessa.
Jos sairaus etenee kirroosin loppuvaiheeseen, voi olla tarpeen tehdä maksansiirto. PCB:n takia tehdään edelleen joitakin maksansiirtoja vuodessa, mutta niiden määrä on laskenut. Kehittynyt lääkehoito on parantanut sairauden ennustetta, mutta diagnoosin saaminen kestää yleensä vuosia.
PBC ei näy päälle päin, joten ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää sen aiheuttamia ongelmia.
– Monet maksasairauksia sairastavat kohtaavat paljon ennakkoluuloja ja jopa syyllistämistä, vaikka sairaus ei johdu elintavoista, Eloranta sanoo.
Lähde: Munuais- ja maksaliitto