Tässä maakunnassa on pisin vastasyntyneiden elinajanodote

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan poikien elinajanodote kasvoi 0,3 vuodella 79 vuoteen ja tyttöjen 0,4 vuodella 84,2 vuoteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo, että kasvuun vaikutti koronatilanteen muutos. Gisslerin mukaan vuoden 2022 korona-aallossa kuoli paljon ikääntyneitä ihmisiä, mutta viime vuonna vastaavaa aaltoa ei ollut ja kuolleiden määrä väheni.

–  Nyt 2024 vaikuttaa siltä, että positiivinen kehitys jatkuu, hän lisää.

Vielä elinajanodotteet ovat kuitenkin koronaa edeltäviä vuosia matalammalla. Poikien elinajanodote on ollut korkeimmillaan vuonna 2019, jolloin se oli 79,2 vuotta. Tyttöjen elinajanodote on puolestaan ollut korkeimmillaan vuonna 2020, jolloin se oli 84,6 vuotta.

Gisslerin mukaan samalle tasolle tai uuteen ennätyslukuun ollaan pääsemässä jo tänä tai ensi vuonna.

–  Näyttää siltä, että elinajanodotteen pieni notkahdus koronan aikana on pitkässä juoksussa aika pieni. Se näyttää nyt menevän parempaan suuntaan, Gissler arvioi.

Lue myös: Professori jopa 30 000 euron vauvabonuksesta: Näin kannustin voisi toimia Suomessa

Alueellinen jakolinja on perinteinen

THL:n Gissler sanoo, että elinajanodotteissa on ollut perinteisesti kaksi linjaa: tyttöjen ja poikien väliset sekä alueelliset erot.

Gisslerin mukaan miehillä kuolleisuus on korkeampaa ja naiset elävät pidempään.

–  Se on osittain biologista, mutta erityisesti elintavat, tupakointi, alkoholi ja riskinotto aiheuttavat sen, että miesten kuolleisuus on korkeampaa. Nousu alkaa varsinkin 40 vuodesta eteenpäin.

Gissler huomauttaa, että erot ovat kuitenkin kaventuneet huomattavasti. Viimeisten 30 vuoden aikana vastasyntyneiden poikien elinajanodote on pidentynyt 7 vuodella ja tyttöjen 4,4 vuodella. Suurin ero sukupuolten välisessä elinajanodotteessa oli 1970-luvun lopulla, jolloin ero oli yhdeksän vuotta.

Alueellisissa eroissa näkyy se, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on korkeampi kuolleisuus ja matalampi elinajanodote kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Gisslerin mukaan erojen taustalla ovat muun muassa vauraus, geneettiset syyt ja tautiperimä sekä elintavat.

Uusimmissa tilastoissa pisimmät elinajanodotteet ovat Ahvenanmaalla ja lyhyimmät Kainuussa. Ahvenanmaalla poikien elinajanodote on 81,8 vuotta ja tyttöjen 86,4 vuotta. Kainuussa sen sijaan poikien elinajanodote on 77,1 vuotta ja tyttöjen 83 vuotta.

Miehillä alueelliset erot ovat naisia suuremmat, minkä lisäksi miesten elinajanodote on naisia lyhyempi kaikissa maakunnissa.

Lue myös: Keskusta: Vanhempainetuudet verovapaiksi

"Terveyspalvelut saatavilla koko Suomessa"

Gisslerin mukaan Suomessa pitäisi tavoitella tasa-arvoisempaa terveydentilaa.

–  Yksi tärkeä asia on se, että terveyspalvelut ovat saatavilla koko Suomessa ja niitä käytettäisiin silloin, kun on tarvetta. Toinen puoli on elintavat, mihin ihmiset itse voivat vaikuttaa, Gissler sanoo.

Hän lisää, että parempaan suuntaan ollaan menossa, kun tupakointi ja alkoholin kokonaiskulutus ovat vähentyneet sekä ruokatavat ovat parantuneet. Samalla kuitenkin liikunta vähenee, mikä aiheuttaa ylipaino-ongelmia ja voi tulevaisuudessa aiheuttaa suurempia terveyseroja.

–  Etenkin, kun koulutetuilla ihmisillä elintavat ovat parempia kuin vähemmän koulutetuilla. Se aiheuttaa näiden ihmisryhmien välillä terveyseroja, jotka saattavat jopa kasvaa, Gissler sanoo.

65-vuotiaiden elinajanodote kasvoi

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan myös 65-vuotiaiden elinajanodote kasvoi viime vuonna toissa vuodesta.

65-vuotiaiden miesten elinajanodote kasvoi 0,3 vuotta ja naisten 0,4 vuotta. Ennen viime vuotta naisilla oli ollut elinajanodotteessa laskua kolme peräkkäistä vuotta ja miehillä kaksi peräkkäistä vuotta.

Korkeimmillaan elinajanodote oli myös 65-vuotiailla ennen koronapandemiaa: miehillä vuonna 2020 ja naisilla vuonna 2019.

Vuoteen 1990 verrattuna miesten elinajanodote on pidentynyt 4,2 vuodella ja naisten 3,6 vuodella.

Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa.