Kommentti: Suomalainen pakkoavioliitto alkaa masennusdiagnoosista

Istun lääkärin vastaanotolla. Lähivuosina voisin olla valmis jättämään ehkäisyn pois ja hoitaa osuuteni vauvatalkoista.

Asiassa on vain yksi mutta. Kuusi vuotta sitten aloittamani masennuslääke ei sovellu kovin hyvin raskauden aikana käytettäväksi. 

Ehdotan lääkkeen alasajoa tai vaihtamista toiseen.

Toinen mutta.

Potilaskokemukset lääkkeen alasajosta ovat olleet varsin haastavia. 

Osa joutuu syömään tätä lääkettä koko loppuelämänsä, kaikuvat lääkärin sanat valkoisuutta kirkuvassa vastaanottohuoneessa.

Miten kukaan ei ole ottanut tätä huomioon silloin, kun olin 25-vuotias varsin hedelmällisessä iässä oleva masennusdiagnoosin juuri saanut nainen?

Tajuan eläväni suomalaisessa pakkoavioliitossa. Enkä suinkaan ole ainoa.    

Lue myös: Onko psykoterapia vain rikkaiden "huvia"? Näin paljon se maksaa

Lääkkeet ovat heppoinen pelastusrengas tsunamin keskellä

Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Ja kun hoitoa sitten saa, on usein ensimmäinen ja jopa ainoa vaihtoehto mielialalääkkeet, vaikka tutkimusten mukaan pelkkä lääkehoito ilman psykologista keskusteluapua ei ole pidemmän päälle tehokas tai suositeltava hoitomuoto.

Tätä suomalaista pakkoavioliittoa tarjotaan pelastusrenkaaksi tsunamin keskellä, koska keskusteluapua ei ole saatavilla. 

Kelan vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä hakeneista suomalaisista vain 12 prosenttia oli saanut masennuksen hoitoon sekä lääkkeitä että kuntoutuspsykoterapiaa.

Sen sijaan pelkkää lääkehoitoa oli saanut 76 prosenttia. Pelkkää kuntoutuspsykoterapiaa vain kaksi prosenttia.

Tämän jälkeen masennuksen hoidon tilannetta on heikennetty entisestään nykyisen hallituksemme toimesta.

Kolmelta mielenterveysjärjestöltä Mielenterveyden keskusliitolta, Mieli ry:ltä ja FinFamilta leikataan tämänhetkisten tietojen mukaan yhteensä 814 000 euroa.

Mielenterveydenkeskusliiton mukaan leikkaus kohdistuu erityisesti mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja paikalliseen tukeen. 

Niinpä meille suomalaisille, masentuneelle kansalle, jäävät vaihtoehdoksi lääkkeet, joiden avulla osa saa pidettyä nenänsä juuri ja juuri veden pinnan yläpuolella. Toiset tempautuvat hyökyaallon mukana pohjaan saakka. 

Suomessa yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.

Lue myös: Baby blues jopa 80 prosentilla synnyttäneistä: Näin se eroaa raskauden jälkeisestä masennuksesta ja lapsivuodepsykoosista

Masentuneesta ei ole vauvatalkoisiin

Tässä minä nyt olen, 32-vuotiaana ja lapsettomana, mutta muuten yhteiskuntakelpoisena veronmaksajana, pakotettuna suhteeseen lääkelistan kanssa. 

Minä olen ollut yksi heistä, joilla tuo pakkoavioliitto lääkelistaan on toiminut juuri sen verran tehokkaana pelastusrenkaana, että nenäni on pysynyt veden pinnan yläpuolella ilman keskusteluapua.

Kun lopulta vuosien jälkeen olen saanut myös psykoterapiaa, olen ensimmäistä kertaa valmis edes ajattelemaan, että voisin joskus pitää huolta toisesta ihmisestä.

Ennen keskusteluapua ajatus lapsesta oli täysin mahdoton, koska tiedän, että äidin hoitamaton masennus vaikuttaa syntymättömän lapsen terveyteen.

Oli taustalla sitten huoli omasta jaksamisesta uudenlaisessa elämäntilanteessa tai masennuksen vaikutuksista lapsen hyvijnvointiin, vaikuttaa kansansairautemme Suomen syntyvyyteen.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan masennusdiagnoosin saaneilla naisilla oli 15 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsia kuin naisilla, joilla diagnoosia ei ollut.

Miehillä vastaava luku oli peräti 30 prosenttia.

Siinäpä vasta lukuja mietittäviksi mielenterveyspalveluita heikentäneille, vauvatalkoista kohkaaville päättäjillemme.

Lue myös: Viiden lapsen isä Jani on yrittänyt itsemurhaa kolmesti

Pala toivoa

Mutta, entä, kun me harvat onnekkaat oikeanlaista hoitoa saaneet, masennuksesta toipuvat yksilöt, viimein olisimme valmiita vanhemmiksi? 

Olemme edelleen naimisissa sen lääkkeemme kanssa, joista ainakin osaa on tutkimustiedon pohjalta tai riittävän tutkimustiedon puutteen vuoksi ehdottoman kiellettyä käyttää raskausaikana ja imettäessä.

Pientä toivoa kaikkia tulevia masennusdiagnoosin saavia ajatellessani saan siitä, että myös uudenlaisia innovaatioita kansansairautemme hoitoon on kehitetty vieläpä koti-Suomessamme.

Aiheesta voit lukea lisää tästä.

Ehkä tulevilla sukupolvilla on edessään vähemmän kivikkoinen hoitopolku?

Katso myös: Myssyhoito voi auttaa masennukseen

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Mieli ry, Mielenterveyden keskusliitto, Kela