Päänsärkyä lienee ollut lähes jokaisella joskus. Joillakin on taipumus migreeneihin. Miten nämä kaksi erottaa toisistaan? Entä milloin pitää ehdottomasti mennä lääkäriin, jos päätä kivistää?
Päänsärky on yleinen vaiva, johon voi olla monta syitä. Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) neurologian erikoislääkäri Ville Artton kanssa. Lisäksi kuullaan, onko ukkospäänsärky urbaani legenda vai ei. Katso vastaus yllä olevalta videolta!
Lue myös: Kärsitkö migreeneistä? Tutkimus: Joogaaminen voi auttaa – osalla migreenit jopa loppuivat
Päänsärky on oire, migreeni sairaus
Keskeinen päänsäryn ja migreenin ero on Artton mukaan se, että päänsärky on oire, jonka taustalta voi löytyä hyvin monenlaisia erilaisia syitä, esimerkiksi sairauksia tai jopa sairauskohtauksia.
– Migreeni on ehkä tyypillisin päänsärkyä aiheuttava sairaus, mutta olennaista on se, että migreeni on paljon muutakin kuin päänsärkyä. Helpoin tapa saada migreenipotilas suuttumaan on sanoa, että sehän on vain päänsärkyä, kun siihen liittyy paljon muutakin, Artto sanoo.
Kaikilla migreeni ei aiheuta päänsärkyä
Migreeniin voi kuulua huonovointisuutta, voimakasta oksentamista, valon arkuutta, ääniarkuutta, näköhäiriöitä ja kenties jopa puheen tuoton vaikeutumista. Migreenistä kärsivllä voi olla aivosumua ja huimausta.
– Eli hyvin monenlaisia oireita, Artto sanoo.
Migreenipotilaalla ei välttämättä ole päänsärkyä ollenkaan. Potilaalla saattaa olla osa muista oireista, mutta päätä ei aina kivistä.
Lue myös: Milloin hoito ei voi odottaa? Näistä oireista päivystykseen
Migreeni on perinnöllistä
Artton mukaan migreeni on hyvin pitkälti perinnöllinen sairaus, mutta samassa suvussa eri ihmisillä migreeni voi olla erilainen.
– Joillain on pelkkää päänsärkyä ilman näköhäiriöitä ja toisella pelkästään näköhäiriöitä ilman päänsärkyä, Artto havainnollistaa.
– Perinnöllisyys on hyvin monimutkainen asia.
Päänsärky on yleistynyt lapsilla ja nuorilla
Artton mukaan on vaikea sanoa, miksi migreeni on niin yleinen. Aikuisväestössä migreenin esiintyvyys on Artton mukaan pysynyt aika samanlaisena, mutta Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että lapsilla päänsäryt ja migreenit on selkeästi lisääntymään päin vuosikymmenestä toiseen. Syytä ei tiedetä.
– Voidaan arvailla, että onko lasten elämä ollut 1970-luvulla erilaista kuin nykyään kun päänsärky ja migreeni on lapsilla yleisempää.
Naisilla enemmän migreeniä kuin miehillä
Naiset kärsivät migreenistä miehiä useammin, mikä Artton mukaan liittyy hormonaalisiin seikkoihin. Pojilla ja tytöillä on ennen murrosikää suurin piirtein saman verran migreeniä, samoin iäkkäämmissä ryhmissä miehillä ja naisilla.
– Siinä vaiheessa, kun on hormonaalista toimintaa, naisilla on enemmän migreeniä.
Artton mukaan eri tekijät voivat laukaista migreenikohtauksen. Hänen mukaansa estrogeenitason lasku kuukautiskiertoon liittyen on yksi voimakkaimpia tekijöitä.
Lue myös: Tällaista päänsärkyä korona aiheuttaa
Migreenin ennaltaehkäisystä
Jos migreenikohtauksia on satunnaisesti, hoidetaan niitä mahdollisimman tehokkaalla kohtauslääkityksellä.
– Jos kohtauksia on paljon eli vaikkapa kerran viikossa tai useammin, voidaan miettiä estolääkitystä.
Elämäntavoillakin on merkitystä. Mahdollisimman säännöllinen elämäntapa ja mahdollisuuksien mukaan laukaisevien tekijöiden välttäminen.
– Jos on huomannut, että punaviini aiheuttaa migreenikohtauksen, ehkä kannattaa välttää sitä.
Päänsäryn ennaltaehkäisyn mahdollisuudet riippuvat siitä, mikä sen aiheuttaa. Lievempi jännityspäänsärky, johon ei liity liitännäisoireita samaan tapaan kuin migreeniin, voi olla mahdollista lievittää vaikkapa niskan ja hartian seudun hieronnalla, kiinnittämällä huomiota työergonomiaan tai liikunnalla.
Jos migreenejä on paljon...
Satunnaisiin migreenikohtauksiin tulisi Artton mukaan hankkia heti alusta lähtien mahdollisimman toimiva täsmälääkitys. Jos migreeneitä tulee hyvin usein eli esimerkiksi useana päivänä viikossa, silloin kohtauslääkkeitä ja kipulääkkeitä käyttämällä voidaan pahentaa migreenitilannetta.
– Jos tässä kuussa syö paljon migreenilääkkeitä ja kipulääkkeitä migreeniin, voi se aiheuttaa sen, että ensi kuussa voi olla vielä enemmän päänsärkyä ja tulla päänsäryn kroonistumista, Artto sanoo.
Lääketieteellisesti migreenitaipumusta ei ole mahdollista parantaa. Ajan kanssa se kuitenkin monella rauhoittuu. Jos naisella migreenin aktiivisuus liittyy hormonaalisiin muutoksiin, voi se iän myötä helpottaa.
Lue myös: Neurologit kertovat, miten itse helpottavat päänsärkyä – ota tämä huomioon lääkkeiden käytössä
Näistä oireista lääkäriin!
Joskus päänsärky voi jatkua pitkäänkin. Lääkäriin kannattaa mennä pikaisesti, jos tiettyjä oireita ilmenee.
– Räjähtävä, ponnistuksessa tuleva päänsärky on vaaranmerkki, jolloin pitää saman tien hakeutua hoitoon, Artto sanoo.
– Toinen vaaranmerkki on aamuyöstä, päivä päivältä ja viikko viikolta lisääntyvästi herättävä päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Se voi olla merkki kohonneesta kallonsisäisestä paineesta.
Artto sanoo, että viimeksi mainitussa tilanteessa usein ei lopulta ole mitään hätää eli liikaa ei kannata säikähtää. Joka tapauksessa aivojen kuvantaminen tai vähintään lääkärin arvio lienee kuitenkin paikallaan, jos sellainen jatkuu viikosta toiseen.
– Lääkärin pakeille kannattaa etsiytyä silloinkin, jos päänsärky vain jatkuu ja jatkuu ja se tuntuu haittaavan elämänlaatua ja toimintakykyä.
Koko haastattelun näet alta: Päänsärky ja migreeni – mikä avuksi jomotukseen?
10:11