Migreeni vaivaa noin kymmentä prosenttia suomalaisista. Sen kaikkein ikävimmästä muodosta kärsii noin 1–2 prosenttia aikuisista. Yllä olevalla videolla kansanedustaja Ben Zyskowicz kertoo oman tarinansa.
Migreeni vaivaa Suomessa noin kymmenen prosenttia väestöstä. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut neurologi Ville Artto kertoo sen olevan kohtausmainen sairaus, johon liittyy päänsärkyä. Muita oireita ovat muun muassa pahoinvointi, aistiherkkyys eli valoarkuus ja aistiherkistyminen. Osalla on kohtauksen alussa niin sanottu aura eli laajeneva sahalaitakuvio.
Lue myös: Tavallista päänsärkyä vai jotain muuta? Näistä oireista heti lääkäriin!
Auraton migreeni on yleisin
Kaikkein yleisin on migreeni ilman näköhäiriöitä eli auraton migreeni. Artton mukaan siihen kuuluu päänsärkyä, pahoinvointia, aistiyliherkkyyttä ja se, että tekee mieli mennä pimeään makaamaan.
– Tällainen kohtaus toistuu joko kerran vuodessa tai kaksi kertaa viikossa, että se vaihtelee huomattavasti, kertoo Artto.
Migreeni voi muuttaa muotoaan
Migreenin oirekuva voi olla yhdessä vaiheessa elämää yhdenlainen ja toisessa toisenlainen ja sen aktiivisuus voi lisääntyä tai vähentyä. Artto kertoo, että migreeni voi muuttua aurallisesta aurattomaksi tai olla pelkkä aurallinen ilman päänsärkyä.
– Samalla ihmisellä voi olla vuoronperään näitä kohtauksia eli tässä iässä tällainen ja toisessa iässä toisenlainen, Artto kertoo.
Migreeni vaivaa noin kymmentä prosenttia suomalaisista. Kuvituskuva.
Krooninen migreeni noin 1–2 prosentilla suomalaisista
Krooninen migreeni on hieman toisenlainen tapaus. Tästä kaikkein ikävimmästä migreenimuodosta kärsii noin 1–2 prosenttia aikuisista.
– Tätä on selkeästi vähemmän, mutta ei se mikään harvinaissairaus ole. Puhutaan, että on kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa, joilla on krooninen migreeni, jossa oireita on melkein joka päivä, kertoo neurologi Ville Artto Viiden jälkeen -ohjelmassa.
– Kroonisen migreenin tapauksessa migreeni ei ole enää kohtausmainen sairaus, vaan muuttuu enemmän sellaiseksi yhdeksi putkeksi eli potilaan voi olla vaikea sanoa, milloin yksi kohtaus loppuu ja toinen alkaa, Artto kuvailee.
Lue myös: Migreeniin saattaa löytyä edullinen ja yllättävä apu – tutkijat: "Kokeilemisen arvoinen juttu migreenistä kärsiville"
Migreenilääkkeillä ei pitäisi tehdä diagnostista testiä
Yksi kroonisesta migreenistä kärsivistä on kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka kertoi oman tarinansa Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Zyskowicz sai aikoinaan migreenidiagnoosin sen jälkeen, kun migreenilääkkeet tehosivat hänen päänsärkyynsä. Artto kertoo, migreenidiagnoosia ei tulisi saada näin, vaikka niin saatetaan edelleen tehdä.
– Migreenidiagnoosi perustuu siihen, että potilas kertoo lääkärin vastaanotolla oireensa ja lääkärit tekevät vielä täydentäviä kysymyksiä ja niiden perusteella päätellään, onko kyseessä migreeni vai jokin muu asia.
– Tällaista diagnostista testiä ei lääkkeillä pitäisi tehdä, mutta ainakin se vahvistaa tai lisää todennäköisyyttä, että ollaan oikeilla jäljillä, jos näin päädytään tekemään, hän sanoo.
Migreeniin on lääkkeitä. Kuvituskuva.
Onko migreenilääkkeistä vaaraa, jos migreeniä ei ole?
Entä onko migreenilääkkeistä vaaraa, jos oireiden syy ei olekaan migreeni? Neurologian erikoislääkäri Artto kertoo, että joskus todella harvoin oireiden taustalla voi olla jokin vakava sairaus ja silloin niistä voi olla jopa vaaraakin. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.
– Ennemmin ongelmana on varmaan se, että jos hoitaa jotain sairautta jonkun toisen sairauden lääkkeillä, hoitovaste voi jäädä epätyydyttäväksi ja sikäli siitä on merkittävää haittaa, hän sanoo.
Lue myös: Tällaista päänsärkyä korona aiheuttaa
Migreenin lääkehoito kehittynyt
Migreenin lääkehoito on Artton mukaan hyvin kehittynyttä. Jo 1990-luvulta lähtien on ollut hyviä kohtauslääkkeitä ja nyt on tullut uudentyyppisiä, seuraavan sukupolven kohtauslääkkeitä.
Migreenin estolääkkeillä yritetään ehkäistä sitä, ettei migreeni olisi niin aktiivinen ja että kohtauksia ei tulisi esimerkiksi kerran viikossa tai päivittäin.
– Sillä saralla meillä on muutaman vuoden aikana ollut selkeästi parempia lääkkeitä, mutta eivät nekään valitettavasti kaikkia auta.
Lue myös: Neurologit kertovat, miten itse helpottavat päänsärkyä – ota tämä huomioon lääkkeiden käytössä
Elintavoilla voi vaikuttaa jonkin verran
Migreenipotilaille korostetaan usein säännöllisiä elämäntapoja. Niillä on merkitystä migreenin kurissa pitämisessä. Artto kertoo, että lääkehoitojen lisäksi elintavoilla voi vaikuttaa migreeniin.
– Jos on aktiivinen migreeni, suositus on, että vuorokausirytmi olisi säännöllinen. Että nukkuu riittävästi suurin piirtein samaan aikaan riittävän pitkät yöunet ja että ruokailu olisi suhteellisen säännöllistä.
Toisaalta tässäkään asiassa kaikki ei välttämättä mene ihan reilusti.
– Joku elää ihan pellossa ja migreeni on silti harvoin, ja toinen tekee kaiken oikein ja silti on aktiivinen migreeni, Artto sanoo.
Katso myös video: Mitä eroa päänsäryllä ja migreenillä?
0:45
Huomenta Suomen vieraana HUS:n neurologian erikoislääkäri Ville Artto.
Lue myös: Epäiletko sairastavasi ärtyneen suolen oireyhtymää? Neurologi kertoo, mistä oikeasti voi olla kyse
Lue myös: Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Artikkelia korjattu 3.11.23 kello 13.07: Korjattu neurologin ensimmäinen sitaatti oikeaan muotoon.