Myös positiiviset asiat elämässä voivat aiheuttaa stressiä. Vaikka töissä paahtaminen tuntuisi mukavalta, siinä piilee vaara, sillä myös niin sanottu positiivinen stressi rasittaa aivoja.
Koronapandemian alettua moni on havainnut, että työt hoituvat kotona yhtä hyvin kuin toimistolla. Mukavalta tuntuva etätyö voi kuitenkin luoda riskin aivojen terveydelle: koska työstä tulee tekniikan ansiosta ajasta ja paikasta riippumatonta, ihmisen pitää itse ymmärtää pitää taukoja, nukkua tarpeeksi ja palautua töistä.
– Jos vapaa-aika menee työn puolelle, yhtä hyvin voisi ajatella, että välillä voisi kesken työpäivän pitää vähän vapaata, dosentti Kiti Müller Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta sanoo.
SuomiAreenan Lisää virkeitä työ- ja elinvuosia aivoista huolehtimalla -keskustelutilaisuudessa keskusteltiin siitä, millaisia ovat konkreettiset teot, joilla aivoistaan ja esimerkiksi muististaan voi pitää huolta.
Lue myös: Vuonna 2011 Janin elämä muuttui – haluaisi nyt ihmisten ymmärtävän, ettei aivovamma ole älyvamma: "Moni on mennyt lukkoon ja vaikeaksi"
Myös positiivinen stressi rasittaa aivoja
Vaikka työ lukuisine tehtävineen tuntuisi mukavalta, "aivovaara" voi silti olla olemassa. Myös niin sanottu positiivinen stressi rasittaa aivoja, vaikka kiire ja asioiden aikaansaaminen tuntuisikin arjessa mukavalta.
Tärkeintä olisi muistaa ja osata kuunnella itseään, sillä aivot voivat alkaa tulkita pitkittyneen, positiivisenkin stressin uudeksi "normaaliksi" olotilaksi.
– Emme enää tajua sitä, että hetkinen, nyt ei nukuta, en muista syödä. Olenkohan nyt vähän ylikierroksilla, pitäisikö yrittää rauhoittua? Se ei ole kauhean helppoa, Müller sanoo.
Katso myös: Muistisairaudet: Millaisista oireista lääkäriin? Juttu jatkuu videon jälkeen.
6:07
Lue myös: Kauhukohtaukset, sydänoireet, huimaus: Sadun, 50, oireet johtuivat sympatikotoniasta – "Sitä ei tajuakaan ennen kuin siitä koituu joku isompi seuraus"
"Rohkaiskaa itseänne sanomaan toiselle, että pitäisikö sinun välillä huilata"
Se, mikä on kullekin sopiva stressin taso, on yksilöllistä. Joskus sivullinen huomaa liiallisen suorittamisen ennen ihmistä itseään.
– Katsokaa kaveria. Pitäkää huolta omaisista ja ystävistä. Rohkaiskaa itseänne sanomaan toiselle, että pitäisikö sinun välillä huilata, vetää happea ja levätä, Müller kehottaa.
Lue myös: Vaatiiko pomo liikaa, käykö kumppani hermoille? Tutkimus paljasti, miten "stressaava elämä" uhkaa sydäntä
Müllerin mukaan yksi tärkeimpiä asioita, joita ihminen voi itse tehdä, on vuorokausirytmin säilyttäminen.
– Kroonistuvaa vuorokausirytmin häiriötä pidetään tällä hetkellä yhtenä isona riskitekijänä lähes kaikille sairauksille. Sitä kun pitää huolta, ja muutenkin etsii kivoja asioita, joista nauttii, tekee hyvää omille aivoilleen ja näyttää esimerkkiä muille, hän sanoo.
– Tässä jatkuvasti auki olevassa, globaalissa yhteiskunnassa, jossa voi milloin tahansa jonkun vempaimen kautta lentää toiselle puolelle maailmaa katsomaan, mitä siellä hereillä olevat ihmiset tekevät, herkästi unohtuu se, että sellainen häiritsee vuorokausirytmiä.
SuomiAreenan tilaisuuden järjestivät Muistiliitto ry, Biogen Oy ja Neuroliitto ry.
