Teknologiateollisuus: Yritysten toimintakyky kärsii rasismista

Teknologiateollisuus ottaa kantaa rasismiin ja hallituksen tiedonantoon tiedotteessaan. Myös teknologiateollisuudessa monilla yrityksillä on vielä opeteltavaa maahanmuuttajien rekrytoinnissa, yhdistys katsoo.

Työnantajilla on avainasema rasisminvastaisessa työssä, kertoo Teknologiateollisuus tiedotteessaan, jossa se ottaa kantaa myös hallituksen viime viikon torstaina julkaisemaan rasisminvastaiseen tiedonantoon.

Monimuotoisuudella on Teknologiateollisuuden mukaan yhteys yritysten menestymiseen, eivätkä yritykset enää pärjää ilman maahanmuuttajia.

Teknologiateollisuusalan etujärjestön mielestä hallituksen rasisminvastaisessa tiedonannossa on hyviä tavoitteita, mutta olennaista on niiden toimeenpano. Suomessa on yhä syrjiviä asenteita ja rakenteita, jotka täytyy korjata, maanantaina julkaistussa tiedotteessa kerrotaan.

Teknologiateollisuuden kanta rasismiin on tiedotteen mukaan "ehdoton no-go" eli rasismia ei hyväksytä. Lisäksi teollisuuden ja yritysten näkökulmasta Suomen maine ja yritysten toimintakyky kärsivät rasismista, tiedotteessa kerrotaan.

Työntekijöiden hyväksikäyttö kuriin

Hallituksen tiedonannon tavoite rekrytointisyrjinnän torjumisesta on yhdistyksen mukaan kannatettava. Myös teknologiateollisuudessa monilla yrityksillä on vielä opeteltavaa maahanmuuttajien rekrytoinnissa.

Teknologiateollisuus kertoo sitoutuvansa tiedonannon tavoitteisiin. Hallituksen tiedonannossa mainitaan, että työelämän syrjimättömyyttä, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Emme tiedä vielä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta pidämme erittäin hyvänä, että tällainen työ lähtee työmarkkinajärjestöjen kanssa liikkeelle, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle kertoo STT:lle puhelimitse.

Teknologiateollisuuden mukaan työntekijöiden hyväksikäyttö työmarkkinoilla on saatava kuriin.

– Meillä ei ole mitään halua hyysätä niitä työnantajia, jotka rikkovat lakeja, työehtosopimuksia tai jollain muulla tavalla hyväksikäyttävät työntekijöitä, olivat he sitten ulkomaalaisia tai suomalaisia, Helle toteaa.

Kolmen kuukauden määräajasta kritiikkiä

Yhdistys kehottaa hallitusta tarkastelemaan vielä kriittisesti hallitusohjelman kirjausta kolmen kuukauden määräajasta, jonka sisällä työperusteisen maahanmuuttajan pitää työsuhteensa loppumisen jälkeen löytää uusi työpaikka tai poistua maasta.

Kirjauksesta huolissaan ovat kansainvälistä rekrytointia pitkään tehneet teknologiateollisuusyritykset. Teknologiateollisuuden tiedotteen mukaan uudet rekrytoinnit voivat kestää kolmea kuukautta pidempään, ja kansainvälisillä osaajilla on usein myös lapsia ja töissä käyvä puoliso Suomessa.

Varatoimitusjohtaja Helle kuvailee tiedotteessa kolmen kuukauden määräaikaa kovaksi uhkavaatimukseksi.

Lue myös:

    Uusimmat