Ohjelmoija ja kirjailija Linda Liukas sekä Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi pitävät tekoälyä hyvänä lisänä tulevaisuuden oppimiseen. Huomenta Suomen uusi sarja Tekoälyä arkijärjellä käsittelee sitä, miten tekoäly muuttaa yhteiskuntaa.
Liukkaan mukaan tekoäly on yksinkertaisuudessaan joukko ohjelmia ja ohjelmistoja, jotka antavat tietokoneella kyvyn toimia uusissa tilanteissa. Tietokoneet saavat vähitellen ominaisuuksia, jotka ovat aiemmin kuuluneet vain ihmisille. Näitä ovat esimerkiksi kyky liikkua uusissa tiloissa, luoda jotain uutta tai tulkita tekstejä.
– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tietokoneet olisivat lähempänä sitä, mikä tekee meistä ihmisiä eli tietoisuutta tai sielua, Liukas lisää.
Saarikiven mukaan tekoäly ja ihmisäly ovat vielä monessa mielessä erilaisia.
– Ihmisälykkyyden määritelmä muuttuu, kun tekoäly kehittyy. Ihmisälykkyyttä on se, mihin tekoäly ei pysty – yksi suurimmista on asioiden merkitys.
Ihmisaivojen valttikortteja ovat myös oppimiskyky ja luova ajattelu. Toisten ihmisten ymmärtämiseen liittyvissä asioissakin ihmisaivot päihittävät koneet.
Tekoäly muuttaa kouluja
Saarikiven mielestä tulevaisuuden kouluissa pitäisi keskittyä opettamaan lapsille etenkin taitoja, joissa koneet ovat huonoja. Hän panostaisi nimenomaan luovaan ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin.
Liukkaan mielestä olisi tärkeää, että lapset saisivat omaksua optimisen suhtautumisen tekoälyyn.
– Se on seuraavan sukupolven oikeus. Aikuisten ei pitäisi siirtää ennakkoluulojaan ja pelkojaan lapsiin.
Kokemuksesta Liukas tietää, että lapset ovat usein aikuisia avoimempia antamaan tekoälylle mahdollisuuden.
– Aika monella meistä aikuisista olisi paljon opittavaa siitä, miten 6-vuotias suhtautuu koneoppimiseen. 6-vuotias ymmärtää, ettei mitään uutta opi pelkäämällä ja menemällä piiloon.