Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes lienevät kaikille tuttuja sairauksia. Harvempi on kuullut taudista nimeltä diabetes insipidus. Nimestään huolimatta sillä ei ole mitään tekemistä diabeteksen tai verensokerin kanssa. Aiheesta kirjoitti Reader's Digest.
Diabetes insipidus, toiselta nimeltään vesitystauti, tarkoittaa aivolisäkkeen tuottaman vesihormonin puutetta tai vesihormonin vaikutuksen vajavuutta munuaisissa. Siitä puhutaankin myös vesitystautina.
Taudin tyypillisin oire on jatkuva pissalla ravaaminen. Virtsaa voi tulla jopa yli kymmenen litraa päivässä, ja vessaan herätään myös kesken yöunien. Tähän liittyy myös lähes jatkuva jano, joka ei taltu juomalla. Muita oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, näköhäiriöt, kuivat silmät ja keskittymisvaikeudet.
Taudin syntyä selittää aivolisäkkeen tuottama vesihormoni, josta puhutaan myös vasopressiininä sekä antidiureettisena hormonina eli ADH:na. Kyseinen hormoni säätelee munuaisissa veden eritystä virtsaan.
Terveillä ihmisillä vesihormonista on hyötyä silloin, kun veren suolapitoisuus alkaa liiaksi kasvaa. Tällöin vesihormonia alkaa erittyä tavallista enemmän eivätkä elimistön nesteet väkevöidy liikaa.
Vesitystauti on sairautena harvinainen. Sen taustalla voi olla esimerkiksi aivolisäkkeen seudun kasvain, kalloon kohdistunut vamma tai iso aivoleikkaus. Joskus tauti todetaan jo varhaislapsuudessa, jolloin se on perinnöllistä laatua. Joskus mitään syytä ei löydetä, vaan sairaus alkaa äkillisesti itsestään.
Diagnoosin tekemiseksi tarvitaan verikoe ja virtsanäyte, joista jälkimmäisen yhteydessä toteutetaan myös vesipaasto.
Pääasiallisena hoitona on vesihormonia jäljittelevä synteettinen vesihormonivalmiste. Sitä otetaan joko nenäsuihkeena tai tablettina. Munuaisperäiseen tautimuotoon on käytettävä muita lääkkeitä.
Lähteet: RD.com, Terveyskirjasto, Endo.fi
Kuinka suuri on riskisi sairastua diabetekseen? Testaa helposti!
Suomessa on jo yli puoli miljoonaa diabetespotilasta. Omaa riskiään sairastua kakkostyypin diabetekseen voi arvioida verkossa tehtävällä testillä.
7:45
