Ukraina saa hyökätä USA:n aseilla tiedettyä vapaammin Venäjälle – "Kyse ei ole maantieteestä, vaan maalaisjärjestä"

Länsiaseiden totaalinen käyttökielto Venäjän puolella on ollut Ukrainalle "sietämätön tilanne", sotatieteilijä Käihkö sanoo. 

Yhdysvallat on antanut Ukrainalle luvan käyttää lahjoittamiaan aseita kaikkia venäläisjoukkoja vastaan, jotka ovat "tulossa rajan yli", kertoi Yhdysvaltain turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan PBS:n haastattelussa.

Aikaisemmin Yhdysvallat on julkisesti todennut, että Ukrainalla on lupa hyökätä Venäjän joukkoja vastaan, jotka sijaitsevat Harkovan alueen pohjoispuolella Venäjällä.

– Kyse ei ole maantieteestä, vaan maalaisjärjestä. Jos Venäjä hyökkää tai on hyökkäämässä alueiltaan Ukrainaan, käy järkeensä sallia Ukrainan hyökätä joukkoja vastaan, jotka hyökkäävät rajan takaa, Sullivan sanoi.

Yhdysvaltalaisviranomaiset sanoivat Politico-lehden mukaan, ettei Ukrainalle myönnettyä lupaa ole vastikään laajennettu, vaikka siitä nyt viestitäänkin julkisesti aiemmasta poikkeavalla tavalla.

Presidentti Joe Biden on tehnyt selväksi, ettei Ukraina saa hyökätä Yhdysvaltojen antamilla aseilla rajattomasti Venäjälle, kuten esimerkiksi pääkaupunki Moskovaan.

Tiedossa ei ole, saako Ukraina käyttää Yhdysvaltojen antamia aseita esimerkiksi Venäjän sotilaslentokentille, joista venäläispommittajat toistuvasti iskevät Ukrainaan.

Ukrainan on raportoitu hyökänneen Yhdysvaltojen aseilla Venäjän puolelle luvan kanssa vähintään kertaalleen, jolloin se tiettävästi käytti pitkän kantaman Himars-raketinheittimiä. Lisää kyseisestä hyökkäyksestä voi lukea alla olevasta linkistä.

Käihkö: Ukrainalla uusia mahdollisuuksia

Touko-kesäkuussa myös lukuisat muut länsimaat höllensivät sääntöjä, jotka määrittävät tapoja, joilla Ukraina voi käyttää sille annettuja aseita. Aikaisemmin länsimaat olivat järjestään todenneet, ettei Ukraina saa hyökätä lahja-aseilla Venäjälle.

Sotatieteilijä Ilmari Käihkön mukaan on selvää, miksi Yhdysvallat ja Saksa ovat suhtautuneet nihkeimmin lahja-aseiden käyttörajoitusten löyhdyttämiseen.

– Jos Suomi sanoo, ettei annettujen aseiden käytöllä ole rajoituksia, voi sillä olla poliittista merkitystä, mutta Suomi ei ole tiettävästi antanut pitkän kantaman ohjuksia, joten suurta käytännön merkitystä ei ole, Käihkö perusteli MTV Uutisille aiemmin kesäkuussa.

Tiettävästi Yhdysvallat on antanut suurimman osan niistä pitkän kantaman aseista, joita rajoitusten höllääminen käytännössä koskee.

Länsiaseiden totaalinen käyttökielto Venäjän puolella on ollut Ukrainalle "sietämätön tilanne", Käihkö sanoo. Ukraina oli esimerkiksi tietoinen siitä, että Venäjä keskitti keväällä Harkovan pohjoispuolelle joukkoja. Ukraina ei kuitenkaan voinut iskeä länsiaseilla näitä joukkoja vastaan ennen kuin ne ylittivät rajan 10. toukokuuta.

Käihkö pitää selvänä, että länsimaiden päätös mahdollistaa iskut aseillaan Venäjälle on eskaloinut sotaa.

– Eskalointi on neutraali termi, joka tarkoittaa sitä, että kiihdytetään sotaa tai tehdään sodassa jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Tämä on neutraalisti katsottuna sodan kiihdyttämistä, Käihkö kertoo.

– Ukrainalla on nyt uusia mahdollisuuksia käydä sotaa. Ei siitä päästä mihinkään ja se oli tietysti tarkoituskin, hän jatkaa.

Zelenskyi: "Tiedät, miten se toimii"

Käihkön mielestä rajoitusten poistaminen ei ole sodassa käänteentekevää, vaikka se huomattavasti vaikeuttaakin Venäjän toimintaa. 

Käihkö myös huomauttaa, että vaikka julkisesti sanotaan yhtä, voi totuus löytyä yksityiskohdista, joista ei tiedotustilaisuuksissa niin paljon puhuta. 

Brittilehti Guardianin haastattelussa presidentti Volodymyr Zelenskyi totesikin, ettei Britannia ole antanut "100 prosenttista lupaa" pitkän kantaman Storm Shadow -ohjusten käyttöön Venäjän maaperällä. 

Zelenskyin mukaan Britannia odottaa asiassa konsensusta eli käytännössä Yhdysvaltoja.

– Tiedät, miten se toimii, Zelenskyi totesi.

Lue myös:

    Uusimmat