Trump selvisi salamurhayrityksestä – psykologi kertoo, mitä mielelle tapahtuu, kun kuolema käy lähellä

Yhdysvaltain ex-presidenttiin Donald Trumpiin kohdistuneen salamurhayrityksen jälkeen mediassa on spekuloitu, pyrkiikö Trump tulevaisuudessa tuomaan kahtia jakautunutta maata yhteen.

Spekulointi pohjautuu Trumpin kommenttiin, joka koski hänen tulevaa puhettaan republikaanien torstaina pidettävässä puoluekokouksessa. MTV Uutiset kertoi Yhdysvaltain ex-presidentin kommenteista tässä artikkelissa.

Lue myös: Trump: Tämä teko pelasti henkeni – kertoo myös, miksi nosti nyrkin ilmaan ampumisen jälkeen

– Puhe on mahdollisuus tuoda maa yhteen. Minulle annettiin se mahdollisuus, Trump sanoi.

Trump oli aiemmin myös todennut"Jumalan yksin" pelastaneen hänet kuolemalta.

Moni on pohtinut sitä, vaikuttiko kuolemanläheisyyskokemus Trumpin ajatteluun.

MTV Uutiset selvitti, miten oman kuoleman täpärä välttäminen vaikuttaa ihmiseen psykologisesti.

Lue myös: Miten lapselle tulisi puhua kuolemasta? Psykiatrin ja lapsensa menettäneiden neuvot – "Lapsi ei ymmärrä, jos kerrot, että ihminen nukkui pois"

Saa ja joutuu kohtaamaan oman kuolevaisuutensa

Kun ihminen käy lähellä kuolemaa esimerkiksi joutuessaan väkivallan tai onnettomuuden uhriksi tai saadessaan sairauskohtauksen, hän sekä joutuu kohtaamaan että saa kohdata oman kuolevaisuutensa, kertoo terveyspsykologian erikoispsykologi Miranda Koskinen.

– Siinä mielessä joutuu, että usein tällainen tapahtuma on pelottava, yllättävä ja joskus jopa traumaattinen. Toisaalta saa, koska joskus oman kuolemattomuuden illuusion rikkoutuminen ja siitä seuraavat prosessit voivat olla tärkeä herätys ja liikkeellepaneva voima elämässä.

Käsittelyprosessi käynnistyy tilanteessa, jossa on itse joko ajatellut nyt kuolen tai on saanut tiedon siitä, että on käynyt lähellä kuolemaa tilanteessa, jota ei itse pystynyt havainnoimaan.

Lue myös: Kysely: Eutanasian laillistamiselle vahva tuki suomalaisilta

Aikaisempi turvattomuuden kokemus voi aktivoitua

Koskinen muistuttaa, että äkilliset kuolemanläheisyyskokemukset eivät koskaan tapahdu tyhjiössä.

– Ihmisen persoona, tunnetaidot, elämäntilanne ja [muut] lähtökohdat vaikuttavat kaikki siihen, miten läheltä piti -tilannetta pystyy käsittelemään.

Samat prosessit käynnistyvät myös tilanteessa, jossa seuraa vierestä ja läheltä sitä, kun oma läheinen, esimerkiksi lapsi, käy lähellä kuolemaa.

Jos ihmisellä on historiassaan turvattomuuden kokemusta tai traumataustaa, kuoleman lähellä käyminen voi aktivoida aiemmat turvattomuuden tunteet uudelleen.

Lue myös: Harvardin tutkijat: Kiitollisuus voi tuoda lisää elinvuosia

Tapahtuneeseen jumiutuminen voi johtaa häiriöön

Kuolemanläheisyyskokemukseen liittyvien tunteiden ja ajatusten kieltäminen tai kokemuksellisen ilmaisun estyminen hidastaa asiantuntijan mukaan käsittelyprosessia. Se taas johtaa herkästi siihen, että tapahtuneeseen jää jollain tavalla jumiin, Koskinen kertoo. 

Jumiutuminen voi näkyä esimerkiksi korostuneena vihaisuutena, katkeruutena, epäreiluuden kokemuksena tai asettumisena uhrin asemaan. 

Tyypillistä on Koskisen mukaan myös se, että tapahtuman jälkeen ihminen kokee jatkuvasti olevansa kuolemanvaarassa. 

– Turvattomuuden tunne on hallitseva, ja se tekee ihmisestä valppaan. Ihminen ikään kuin skannaa ympäristöään ja tulkitsee erilaiset tilanteet ja asiat vaaroiksi, Koskinen kertoo.

Yleensä mieli käsittelee kuolemanläheisyyskokemusta noin muutaman kuukauden, jonka jälkeen siitä alkaa muodostua osa elämän kokemushistoriaa.

– Jos käsittely jumiutuu, oireet eivät lievene itsestään ja kestävät huomattavasti pidempään, voi olla kyse trauman jälkeisestä stressihäiriöstä.

Lue myös: Saida Kilpisuon vaimo kuoli pian yhteisen lapsen syntymän jälkeen: "Leskeyden tabu on ollut minulle iso yllätys"

Kuolemattomuuden illuusio voi myös vahvistua

On myös mahdollista, että mahdollisesti tappavasta tilanteesta selviytyminen saa ihmisen illuusion omasta kuolemattomuudesta vahvistumaan.

Tietyt persoonallisuuden piirteet ja tilanteet saattavat lisätä kokemusta haavoittamattomuudesta ja kuolemattomuudesta. Ihminen päätyy ajattelemaan ja päättelemään, ettei häntä mikään tapa, ja että itsellä on tärkeä tehtävä ja merkitys.

– Se voi olla varsin luonnollinen ja myönteinenkin asia, mutta voi erittäin korostuneena johtaa joskus kohtuuttomien riskien ottamiseen tai hyvin voimakkaisiin reaktioihin, jos vaikkapa myöhemmin sairastuu vakavasti, Koskinen sanoo.

Lue myös: Sami Saikkonen kertoo MTV:lle: Näin lento-onnettomuus vaikutti elämääni

Näiden asioiden palautuminen tärkeää

Kuolemanläheisyyskokemuksen jälkeen sekä ihmisen perusturvallisuuden että luottamuksen tunne horjuvat.

– Turvallisuuden tunteen palautumisen näkökulmasta on ensisijaista, että kun vaara on ohi fyysisesti ja psyykkisesti, käy tilannetta läpi rauhassa ja jäsentäen. On tärkeää, että hyväksyy kuoleman olleen lähellä, mutta ymmärtää, ettei kuollut, Koskinen kertoo.

Kokemuksen hyväksymisestä ja käsittelystä voi seurata kiitollisuuttaa.

– Joku itselleen tärkeä asia voi tulla uudella tavalla esille ja nähdyksi, ja elämään voi alkaa kehittää jälleen luottamuksellista suhdetta. Luottamus elämään on sitä, että vaikka kaikki onkin pohjimmiltaan epävarmaa, voi elämään silti luottaa.

Lue myös: John Travolta muisteli kuolemanläheistä hetkeään lentokoneessa – inspiroi The Shepherd -elokuvan tekemiseen

Selviytyminen riiippuvainen elämäntilanteesta

Koskisen mukaan ihminen selviytyy kuolemanläheisyyskokemuksesta tyypillisesti hyvin, jos elämäntilanne on muuten kunnossa. 

– Jos elämässä on jatkuvuutta tuovia asioita ja läheisiä ihmisiä, riittävät oman arjen tarjoamat voimavarat ja kannattelevuus selviytymiseen. Silloin ammattiapua ei tarvita.

Jos taas lähipiiri tai omat voimavarat eivät riitä kannattelemaan ja käsittelemään kokemusta, ammattilainen voi auttaa normalisoimaan kokemusta, palauttamaan turvallisuuden tunnetta ja tukemaan omien selviytymiskeinojen käyttöönottoa. 

– Esimerkiksi töihin tai muihin rutiineihin kannattaa palata mahdollisimman pian. 

Ammattilainen voi myös auttaa huomaamaan, jos jokin kehollinen oire on tilanteeseen nähden hyvin korostunut ja toimintakykyyn vaikuttava. 

Lue myös: Poliisipappi kuuntelee ja tarjoaa läsnäoloa rikoksesta epäillyille: "On tärkeää, että joku kestää heidän ajatuksensa ja tunteensa säikkymättä"

Käsittely voi viedä kohti radikaaliakin muutosta

Se, että ihminen käy lähellä kuolemaa, ei itsessään vielä riitä muuttamaan arvomaailmaa tai saa ihmistä tekemään radikaaleja päätöksiä oman elämän suhteen.

Sen sijaan kuolemanläheisyyskokemuksen käsittely voi niin tehdä.

– Tapahtuma itsessään ei muuta mitään, mutta tapahtuneen prosessointi ja reflektointi voivat auttaa ihmistä huomaamaan, mitkä asiat ovat hänelle merkityksellisiä ja tekemään konkreettisia asioita niiden eteen.

Esimerkiksi Koskinen antaa tilanteen, jossa ihminen on elänyt pitkään onnettomassa parisuhteessa ja päättää viimein lähteä tai ainakin alkaa pitää paremmin omia puoliaan.

– Tällaisen muutoksen tekeminen kuolemanläheisyyskokemuksen jälkeen vaatii kuitenkin sen, että jotain on ollut jo olemassa ja käynnissä ennen tilannetta, jossa käy lähellä kuolemaa. 

– Mikään elämässä ei tapahdu nopeasti ja helposti. Ulospäin radikaaleilta muutoksilta näyttävät asiat tapahtuvat useimmiten pitkien prosessien kautta, mutta kuoleman läheisyys voi sysätä ihmistä kohti muutosta.

Lue myös: Keskenmenot ovat vieneet espoolaisilta Emmalta ja Shanelta neljä kaivattua vauvaa: "Tuntui, ettei me vain tulla saamaan eläviä lapsia"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit

Huomenta Suomessa puhuttiin keskiviikkona 17.7.2024 siitä, miksi kuolemasta kannattaa puhua ja miten se pitäisi tehdä.