Yltääkö Putin vielä Stalinin tekoihin? Tutkija: Venäjän vankilajärjestelmä on Gulagin perillinen

Venäläisviranomaiset ovat tukahduttaneet ankarasti merkkejä toisinajattelijoista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Ihmisiä pidätetään jopa sodanvastaisista kirjoituksista sosiaalisessa mediassa, ja poliittisten vankien määrä venäläisvankiloissa kasvaa huimaa vauhtia. Voisiko Nyky-Venäjän vankilajärjestelmää jo verrata Josif Stalinin aikaisiin Gulagin vankileireihin, joilla kuoli miljoonia ihmisiä?

Gulag on lyhenne sanoista Glavnoje Upravlenije Lagerei eli pääleirihallinto, joka oli salaisen palvelun ja Neuvostoliiton sisäministeriön erityisosasto. Gulagin työleirit olivat stalinismin ajan rangaistusleirejä, joiden verkosto kattoi koko Neuvostoliiton. Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 leirejä alettiin vähitellen sulkea.

Tutkijatohtori Mikhail Nakonechnyi Aleksanteri-instituutista sanoo, että on muutamiakin asioita, joita Venäjän nykyinen vankilajärjestelmä on perinyt Gulagilta, ennen kaikkea infrastruktuuri ja vankiloiden maantieteellinen sijainti Venäjällä.

– Jos analysoi tarkkaan nykyiset rangaistussiirtokunnat, joissa vankeusrangaistus yleisimmin kärsitään nyky-Venäjällä, on selvää, että niiden paikat korreloivat Stalinin rangaistusleirien kanssa. Jopa jotkut sen ajan rakennukset ovat edelleen säilyneet vankilakäytössä, Nakonechnyi kertoo.

Toinen yhtäläisyys on se, että ihmiset ovat töissä vankilasysteemissä sukupolvien ajan eli ammatti periytyy sukupolvelta toiselle. Etenkin pienissä venäläisissä kylissä ja kaupungeissa, joissa on paljon vankiloita, vankila saattaa työllistää kokonaisia sukupolvia. 

– Ihmiset ovat tehneet töitä 1930-luvulla Stalinin ajoista lähtien Gulagin alaisuudessa ja jatkaneet tätä niin sanottua systeemissä työskentelyä sukupolvien ajan. Usein nämä ihmiset eivät ole koskaan edes käyneet oman kaupunkinsa tai kylänsä ulkopuolella, Nakonechnyi sanoo.

Lue myös: Venäläissellissä useasti virunut Philipp pakeni Suomeen: "Tämä maa paransi minut" – kidutus vankiloissa kuin keskiajalta

Miljoonia kuoli

Toisaalta Nakonechnyi haluaa korostaa, että vaikka yhtäläisyyksiä on paljon, ei Venäjän nykyisiä vankiloita voida ihan täysin verrata Gulagiin.

– Sanoisin, että venäläisvankilat ovat yksi julmimmista maailmassa tällä hetkellä, mutta kaikki on toki suhteellista. 

Gulagissa nääntyi nälkään kymmeniä tuhansia ihmisiä. Nyky-Venäjän vankiloissa harvoin kuollaan nälkään, vaikka siellä onkin Nakonechnyin mukaan karut olot ja esimerkiksi HIV sekä tuberkuloosi leviävät kulovalkean tavoin.

– Gulagin vankileireillä kuoli 30 vuodessa miljoonia vankeja, nyky-Venäjän vankiloissa kuolee vuodessa muutama tuhat, Nakonechnyi suhteuttaa.

Tutkijatohtorin mukaan Stalinin Gulag-systeemiä ymmärretään edelleen melko huonosti. Siitäkin huolimatta, että kun Neuvostoliitto hajosi, tutkijat pääsivät käsiksi täysin salaiseen aineistoon.

– Edelleen on epäselvää, kuinka monta ihmistä Gulagin leireillä kuoli. Onnistuin tutkimuksissani todistamaan, että siellä kuolikin paljon enemmän ihmisiä kuin mitä huippusalaisissa asiakirjoissa väitetään. Vankilalääkärit väärensivät tilastoja eri tavoin ja vähättelivät leireillä kuolleiden määrää, Nakonechnyi sanoo.

Lue myös: Somevaikuttaja: Putin valmis uhraamaan kymmeniä tuhansia venäläisiä lisää – näin diktaattorille voi tulla loppu

Orjatyövoima takaisin?

Gulagissa työleirit ja orjatyövoima olivat pääosassa. Pakkotyö oli taloudellisesti merkittävä ja vastasi muutamaa prosenttia koko Neuvostoliiton bruttokansantuotteesta. 

– Tämä oli kansainvälisestikin hyvin poikkeuksellista. Joillakin aloilla, kuten kullan kaivamisessa, oli lähes pelkästään vankeja töissä. Tätä Gulagin orjatyötrendiä on nyt yritetty elvyttää uudelleen venäläisvankiloissa, mikä on minusta varsin huolestuttava kehityssuunta, Nakonechnyi pohtii.

Venäläisvankeja lähetetään jälleen esimerkiksi rakentamaan rautateitä. Työolot ovat kammottavat ja työpäivät saattavat kestää 12–13 tuntia. Vankeja yritetään integroida työleireille entistä tehokkaammin. Nykyiset vangit ovat Venäjällä mukana esimerkiksi metsäteollisuudessa ja tekstiiliteollisuudessa.

Tuleeko Putinista uusi Stalin?

Voidaanko Venäjän nykyistä presidenttiä Vladimir Putinia sitten verrata Staliniin ja hänen harjoittamaansa terroriin?

Nakonechnyi muistuttaa, että Putin on muotoutunut tietynlaiseksi ihmiseksi eli hirmudiktaattoriksi Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuspoliisin KGB:n huomassa. KGB on puolestaan Neuvostoliiton sisäministeriön NKVD:n ja Gulagin suora perillinen. 

– Näen, että Putinin ajattelutavan juuret ovat Stalinin ajassa. Heillä on samanlaiset arvot ja maailmankatsomus sekä tapa kohdella ihmisiä, Nakonechnyi sanoo.

Stalinin aikana terrorin huippuvuosina 1937–38 ammuttiin päivässä tuhat ihmistä. 1,5 vuoden aikana teloitettiin 700 000 oman maan kansalaista. 

– Putin ei vielä ole yltänyt vastaavaan, mutta nykyinen kehityssuunta on huolestuttava.