Vanhojen metsien laaja suojelu tuottaa yhteiskunnalle enemmän hyötyjä kuin kustannuksia, arvioivat tutkijat.
Jos valtio suojelisi Luontopaneelin suosituksen mukaisesti tieteeseen perustuen kaikki omistamansa vanhat ja luonnontilaiset metsät, voisi yhteiskunnallinen nettohyöty vuoteen 2050 mennessä olla selvityksen mukaan jopa satoja miljoonia euroja.
Luontopaneelin suosituksen pohjalta metsien suojeluala kattaisi arviolta 100 000 hehtaaria.
Hallituksen esityksessä vanhojen metsien suojelusta saatu nettohyöty olisi taas selvästi laajempaa suojelua pienempi. Hallituksen esityksessä suojeluala on selvityksen mukaan noin 20 000 hehtaaria.
Lue myös: Metsähallitus inventoi vanhoja metsiä, vaikka kriteerit ovat vielä vahvistamatta
Laajaa kritiikkiä
Hallituksen esitys metsien suojelusta on kerännyt laajaa kritiikkiä metsä- ja ympäristöalan tutkijoilta ja -järjestöiltä.
Kesäkuussa ympäristöjärjestöt WWF Suomi, Greenpeace Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto ilmaisivat yhteisessä tiedotteessa olevansa "syvästi pettyneitä" hallituksen julkistamiin linjauksiin.
Hallituksen esityksessä vanhan metsän kriteerinä esimerkiksi havumetsän on oltava Etelä- ja Keski-Suomessa keski-iältään 140-vuotiasta ja pohjoisessa 160–200-vuotiasta.
Lehtimetsän on puolestaan oltava Etelä- ja Keski-Suomessa 100-vuotiasta ja pohjoisessa 140-vuotiasta.
Raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, koska metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat vähäpuustoisempia.
Ekologian yliopistolehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta on arvioinut aiemmin Ylelle, että kriteerien sisään mahtuvaa metsää löytyy lähinnä Lapista, eikä Etelä-Suomesta tulisi suojeluun juuri mitään.
Lue myös: Elisa Aaltola raakkukeskustelusta: ”Osoittaa että suomalaiset välittävät”
Kriteerit liian tiukat
Koneen Säätiön tiedotteen mukaan kriteerit vanhalle metsälle on mitoitettu hallituksen esityksessä niin tiukaksi, että valtaosa jo suojelluistakaan metsistä ei täytä niitä.
Hallituksen kriteerit on Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessorin Markku Ollikaisen mukaan valittu tieteen määrittämien rajojen kaikkein tiukimmasta päästä.
– Tällöin voi sanoa, että kriteerit kyllä perustuvat tieteeseen, mutta kaikkein tiukimman version ottamalla sinä ikään kuin pudotat pinta-aloja metsien suojelusta pois.
Vanhojen metsien kriteerit koskevat puuston iän lisäksi muun muassa kuolleen puun määrää metsissä ja suojeltavan metsikön pinta-alaa.
Metsät ovat luontokadon pysäyttämisessä keskeisiä, koska ne ovat monen uhanalaisen lajin elinympäristö.
Ympäristöjärjestöjen lisäksi noin 400 metsä- ja ympäristöalan tutkijaa vaativat Koneen Säätiön tutkijavetoomuksessa hallitusta määrittämään vanhojen metsien kriteerit uudelleen tieteellisin perustein.
Koneen Säätiö kertoo toimittavansa selvityksen ja tutkijavetoomuksen seuraavaksi valtioneuvostolle.
Lue myös: Vihreiden kansanedustaja tylyttää hallituksen ympäristöpolitiikkaa – "Ollaan nyt vuosi odoteltu"
Hakkuutulot eivät korvaa menetysten hintaa
Selvityksessä vanhojen metsien arvo yhteiskunnalle on mitattu kahden kriteerin perusteella.
– Ensimmäinen on monimuotoisuuden suojelu, ja miten yhteiskunta sitä arvostaa. Tässä on käytetty peruslukuna sitä, kuinka paljon ihmiset ovat METSO-ohjelman kautta olleet ikään kuin valmiita maksamaan suojelluista kohteista, Ollikainen kertoo.
Monimuotoisuutta on mitattu selvityksessä METSO-ohjelman avulla, sillä sille ei ole markkinoilla noteerattua hintaa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma eli METSO on metsänomistajille suunnattu, vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma.
– Toinen on vanhojen metsien hiilinieluhyöty, josta tarkasteluperiodilla vuoteen 2025 kertyy nykyarvon pohjalta kohtuullinen summa, Ollikainen sanoo.
Halpaa vai kallista?
Hiilinielun selvityksessä on sovellettu EU:n ilmastopolitiikan mukaista hiilen hintaa eli maankäyttösektorilla syntyvää nieluyksiköiden hintaa.
Selvityksen perusteella hallituksen esityksessä hakkuita voidaan tehdä suojelua vaille jääneillä noin 80 000 hehtaarin arvokkailla alueilla suhteessa laajempaan suojelualaan.
Hakkuista saatava metsätulo ei selvityksen mukaan kuitenkaan riitä kattamaan menetettyjen monimuotoisuus- ja ilmastohyötyjen yhteenlaskettua arvoa.
Hallituksen esityksen mukainen suojeluratkaisu tuottaa selvityksen kustannus-hyötyanalyysissa yhteiskunnalle negatiivisen nettohyödyn kaikissa tapauksissa, kun mukaan lasketaan alueiden hakkuuriski.
Hallituksen kesäkuussa lausunnoille lähetetyn esityksen lisäksi hallitus päätti 31 000 hehtaarin lisäsuojelupaketista, joka painottuu pääasiassa Lappiin ja sellaisiin metsiin, jotka on jo aiemmin jätetty taloudellisen toiminnan ulkopuolelle eli käytännössä suojeltu.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan kokonaisuutena valtion mailla tehtävän uuden pysyvän suojelun pinta-ala nousisi arviolta 80 000–90 000 hehtaariin, kun inventaario on tehty.
11:06
Katso myös: Ovatko raha ja luontoarvot vastakkain metsäteollisuudessa?