Oulun yliopiston tutkimusryhmän mukaan aurinkotuulen aktiivisuus vaikuttaa Pohjois-Atlantin suursäätilaan ja on osasyynä keskimääräistä lämpimämpiin talviin pohjoisessa Euroopassa ja kylmempiin talviin Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosassa.
Oulun yliopiston tutkimusryhmän mukaan Auringon toiminnalla on yhteys pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoon, muun muassa Suomen lämpimiin talviin. Taustalla on myös normaalia säätilan vaihtelua.
Tutkimusryhmä on osoittanut tilastoaineiston ja päättelyn pohjalta, että Auringon aktiivisuuden laskevalla kaudella Pohjois-Atlantille syntyy talvella niin kutsuttu positiivinen NAO-ilmiö, jossa ilmavirrat käyvät pohjoiseen Eurooppaan ja Skandinaviaan jatkuvasti lounaasta ja lännestä. Sen seurauksena talvi on Pohjoismaissa leuto. Toisaalta Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa on kylmää.
Positiivisen NAO-ilmiön saavat aikaan Pohjois-Atlantille asettunut matalapaine ja etelämmäs syntynyt korkeapaine.
Energisempi aurinkotuuli vaikuttaa
Auringon laskevalla kaudella eli auringonpilkkujen vähetessä Auringon koronaan syntyy aukkoja, jolloin Maahan suuntautuvat aurinkotuulet nopeutuvat eli koostuvat enemmän energiaa sisältävistä hiukkasista.
Maan magneettikenttään törmätessään aurinkotuuli kiihdyttää magnetosfäärin sisäosien hiukkasia, jotka pääsevät alemmas ilmakehään vain napa-alueilla. Ne puolestaan törmäävät ilmakehän molekyyleihin ja synnyttävät typen ja vedyn oksideja.
Auringon säteily hajottaa näitä yhdisteitä ja ilmakehä pysyy niiden suhteen tasapainossa. Talviaikaan ei aurinko napa-alueille paista ja erityisesti typpioksidien elinaika pitenee. Ne pääsevät laskeutumaan ilmakehässä alemmas stratosfääriin ja tuhoavat sen otsonia. Tämä muuttaa ilmakehän lämpötasapainoa: otsonin hävitessä stratosfääri kylmenee.
Stratosfäärin kylmeneminen puolestaan voimistaa napapyörrettä, joka kytkee ilmakehän eri kerrokset. Tätä kautta pohjoiselle pallonpuoliskolle syntyy positiivinen NAO-ilmiö.
Lähde: Oulun yliopisto
– Toistaiseksi tuloksemme koskee vain pohjoista pallonpuoliskoa ja talvea, ja jatkotutkimusta tarvitaan. Voi kuitenkin ennakoida, että myös seuraavina muutamana talvena lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa, sanoo tutkimuksen tehnyt tohtorikoulutettava Ville Maliniemi Oulun yliopistosta.
Kylmääkin luvassa
Tulos aurinkotuulen yhteydestä NAO-ilmiöön ei sulje pois ilmastonmuutoksen vaikutusta talven lämpötilaan.
– Tuloksellamme ei toistaiseksi ole suoraa yhteyttä globaaliin lämpötilaan, vaan se osoittaa merkittävän kausittaisen vaikutuksen paikallisiin olosuhteisiin, korostaa Ville Maliniemi.
Hän arvioi globaalin ilmastonmuutoksen suurimmaksi syyksi yleisesti esitetyn mukaisesti hiilidioksidipäästöt ilmakehään.
Auringonpilkut, eli Auringon magneettinen aktiivisuus, vaihtelevat 11 vuoden syklissä. Laskukausi eli aktiivisuuden heikkeneminen on nyt alkanut.
– Kun aktiivisuus hiipuu minimiin eikä hiukkasia tule ilmakehään enää paljon, ovat talvet Pohjoismaissa todennäköisemmin kylmiä ja lunta Suomessa etelää myöten. Näin oli talvina 2009 ja 2010, kun Auringossa oli syvä minimi, sanoo Ville Maliniemi.
Forecan päämeteorologi Petri Takala kommentoi, että sää on aina monen eri asian summa.
– Aivan varmasti Auringon aktiivisuus vaikuttaa säähän, Auringostahan kaikki sään energia on peräisin. Käytännössä nämä eivät kuitenkaan vaikuta aina samalla tavalla ja toisinaan vaikutus on selvempi kuin toisella kerralla. En silti usko, että tämä lauha talvi olisi selitettävissä pelkästään aurinkotuulilla. Ikävä kyllä säässä ei ole oikoteitä: kaikki on kaoottista ja epälineaarista, sanoo Petri Takala.
Oulun yliopistossa toimii Suomen Akatemian ReSoLVE-huippututkimusyksikkö, joka tutkii avaruusilmastoa ja Auringon pitkäaikaisia vaikutuksia Maahan. Auringonpilkkujen laskevan kauden yhteyden NAO:oon tutkimusryhmä on osoittanut 130 vuotta taaksepäin kattavan tilastoaineiston perusteella. Se koostui lämpötilamittauksista ja auringonpilkkujen määrää koskevasta datasta.