Amerikkalaistutkijoiden havaintojen perusteella se, mitä ihminen tekee istuessaan, voi vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti tälle kehittyy dementia.
Pitkäkestoinen ja toistuva paikallaanolo on tunnetusti haitallista terveydelle. Passiivinen elämäntyyli lisää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä masennuksen riskiä. Nämä pitkäaikaissairaudet on yhdistetty myös muistisairauksiin.
Etelä-Kalifornian ja Arizonan yliopistojen tutkimus vihjaa, että dementiariskin kannalta merkityksellistä on erityisesti se, mitä ihminen istuessaan tekee. Television katselun kaltainen passiivinen toiminta näyttää olevan aivoille haitallisempaa kuin aktiivisuutta vaativa toiminta, esimerkiksi lukeminen tai tietokoneen käyttö.
Tutkijat uskovat, että älyllinen stimulaatio voi tasapainottaa löhöilyn kielteisiä vaikutuksia aivojen verenkiertoon.
Jo aiemmin on havaittu, että aivojen käyttö vaalii niiden terveyttä. Vuonna 2021 ilmestyneessä tutkimuksessa todettiin vaativan ja kognitiivisesti stimuloivan työn voivan pienentää riskiä sairastua dementiaan myöhemmin elämässä. Myös hiljattain ilmestynyt tutkimus osoitti, että aivojen monipuolinen haastaminen on avainasemassa dementialta suojautumisessa.
Muistisairauksiin ei ole vielä lääkettä – professori kertoo, koska sellaista voidaan odottaa. Juttu jatkuu videon ja linkin alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Milloin dementiaan saadaan lääke? Kansanterveystieteen professori Mika Kivimäki kertoi oman veikkauksensa Uutisaamun haastattelussa.
Lue myös: Lapsiluku voi vaikuttaa vanhempien dementiariskiin – tutkijat selittävät, miksi
Liikuntakaan ei kumonnut television katselun aivohaittoja
Tutkimus perustuu Ison-Britannian Biopankin keräämiin tietoihin yli 146 000 britin elämäntavoista ja terveydestä. Osallistujat olivat yli 60-vuotiaita, eikä heillä ollut projektin alkaessa todettu dementiaa.
Keskimäärin noin 12 vuoden seurannan aikana yhteensä 3507 osallistujalle kehittyi dementia. Television katseluun käytetyn ajan määrä oli yhteydessä kohonneeseen ja tietokoneella käytetyn ajan määrä pienentyneeseen dementiariskiin.
Laskelmissaan tutkijat pyrkivät huomioimaan muut aivojen terveyteen vaikuttavat seikat, kuten iän, sukupuolen, liikunnan, tupakoinnin, alkoholinkäytön, unen määrän sekä yksinäisyyden.
Tulosten perusteella television tuijottaminen on yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin, vaikka ihminen harrastaisi paljon liikuntaa. Löhöämistä ei siis voi täysin kompensoida fyysisellä aktiivisuudella vaan tärkeää olisi käyttää kehonsa lisäksi aivojaan.
Tutkimus ilmestyi arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa.
Lue myös: Aivotutkija varoittaa pandemian yllättävästä vaikutuksesta: "Pistänyt meidän todella epäluonnolliseen tilanteeseen"
Lue myös: Tämä muutos nukkumisessa voi olla ensioire dementiasta – viheliäinen noidankehä?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Hannan molemmat vanhemmat sairastuivat Alzheimeriin –videolla tytär kertoo, miten tauti muutti hänen suhdettaan vanhempiinsa.
9:00
KATSO VIDEO: Uutisaamussa vieraillut tietokirjailija Hanna Jensen kertoo, miten muistisairaus muuttaa lapsen suhdetta vanhempiinsa.
Lähteet: University of Southern California, PNAS, New York Post, THL 1 & 2