Työministeri Satosen perusteluna uudistukseen Suomen Yrittäjien kysely – asiantuntija tyrmää: "Ei voi päätellä, minkälainen merkitys käytännössä olisi"

Suomen Yrittäjien kyselytutkimusta paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista ei voi verrata oikeaan tutkimukseen. Näin arvioi aihetta tutkinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

–  Edunvalvontajärjestön kyselyssä ei ole mitään tutkimusasetelmaa, joka mahdollistaisi muutosten vaikutusten analysoinnin, Kauhanen sanoo.

Työministeri Arto Satonen (kok.) perusteli ammattiliittojen torstaina järjestämän mielenosoituksen yhteydessä Helsingin Sanomille, että paikallisen sopimisen laajentamisella järjestäytymättömään kenttään on Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksen mukaan vaikutuksia, vaikka ei ole olemassa tutkimuksia, jotka voisivat tämän kiistatta osoittaa. Satosen mukaan ongelma ei liitykään siihen, etteikö toimilla olisi vaikutuksia, vaan siihen, ettei valtiovarainministeriön virkamieskunta ole voinut laskentamalleillaan niitä laskea.

Etlan Kauhanen sanoo, että tutkimuksellinen lähestymistapa on hyvin erilainen. Taloustieteelliset tutkimukset eivät perustu kyselytutkimuksiin, vaan laajoihin tilastoaineistoihin. Suomen Yrittäjien kyselyssä asiaa on kysytty yrittäjiltä.

–  Siinä on kysytty jäsenten mielipiteitä siitä, että jos paikallista sopimista lisättäisiin, lisäisikö se työllistämishaluja. Monet ovat vastanneet, että lisäisi. Se antaa viitteitä siitä, että tällä voi joku merkitys olla – mutta siitä ei voi päätellä, minkälainen merkitys käytännössä olisi, Kauhanen sanoo.

Kokeilulla liikkeelle?

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Niku Määttäsen mukaan sinänsä pitäisi olla ihan hyväksyttävää tehdä uudistuksia, jos hallitus arvioi että ne vievät oikeaan suuntaan, vaikka ei olisikaan vahvaa tutkimusnäyttöä niiden puolesta.

– Ja jos vahvaa tutkimusnäyttöä ei ole myöskään toiseen suuntaan, siis että ne olisivat jotenkin haitallisia. Ei nähdäkseni sellaistakaan ole.

Määttäsen mielestä voisikin ajatella, että paikallisen sopimisen laajentaminen kannattaisi yrittää tehdä ensin kokeiluna ja katsoa onko sillä vaikutuksia.

– Se olisi ehkä askel vähän eteenpäin tässä keskustelussa.

Tutkimusta ei ole

Etlan tutkimusjohtaja Kauhanen sanoo, että paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista ei ole olemassa tutkimuksia Suomessa eikä muualla Euroopassa.

– Paikallisen sopimisen vaikutuksia palkkoihin on tutkittu paljon enemmän. Luulen, että syy on ihan yksinkertaisesti se, mihin tilastoaineistot antavat mahdollisuuden. Sen takia tässä ollaan pimennossa. Se on hirvittävän hankala tutkimuskysymys.

Hän vertaa kysymystä esimerkiksi kysymykseen irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksista, joista myös on paljon puhuttu sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella että nyt.

–  Siitä tiedetään aika hyvin, että sen nettotyöllisyysvaikutukset ovat hyvin lähellä nollaa. Irtisanomissuojan heikentäminen lisää sekä irtisanomisia että rekrytointeja, mutta se lisää niitä suurin piirtein yhtä paljon, jolloin nettovaikutus on aika lailla nolla.

Poliitikot tekemään työtään

Sinänsä hallituksen tavoite on Kauhasen mielestä selkeästi kirjattu hallitusohjelmaan.

– Uudistusten sisältö on mielestäni hyvin selkeä. Paikallisen sopimisen asiat pysyisivät tavallaan ihan samana kuin mitä työehtosopimuksissa on tällä hetkellä, mutta se laajentaisi niitä mahdollisuuksia järjestäytymättömissä yrityksissä ja yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.

Kauhanen sanoo, että poliitikot joutuvat nyt tekemään omaa työtään eli päätöksiä sillä informaatiolla, joka heillä on käytettävissä.

– Tämä on tosiaan kysymys, johon tutkimuksesta ei löydy selkeää vastausta tai tutkimusta ei ole siitä, mitä näistä muutoksista aiheutuvat työllisyysvaikutukset olisivat. Senpä takia niitä ei sieltä valtiovarainministeriön papereistakaan löydy.

Hallitus on laittanut uudistuksen kimppuun kolmikantaisen työryhmän, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lähiaikoina.