Pääjohtaja Antti Koivulan mukaan jossain vaiheessa täytyy hyväksyä, että kaikilla ei välttämättä tule olemaan koronarokotetta. On avoin kysymys, mihin tällainen tilanne työpaikoilla johtaisi.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula kehottaa työyhteisöjä varautumaan Suomessa mahdollisesti kärjistyvään rokotuskeskusteluun.
Työpaikoilla pitäisi valmistautua hänen mukaansa siihen, että ihmisten mielipiteet koronarokotteiden puolesta ja niitä vastaan voivat ajan edetessä tiukentua.
– Tämä keskustelu on ollut maailmalla äärimmäisen polarisoivaa. Varmaan keskustelu tulee olemaan sellaista myös Suomessa, Koivula toteaa.
– Tietyllä tavalla tämä on demokratiaa, ja enemmistön mielipide tulee todennäköisesti näkymään tavalla tai toisella. Mielestäni meillä on menossa kansanäänestys rokotteiden merkityksestä koronan hoitamisessa.
Kärjistynyt tilanne voi tulla hänen mukaansa eteen erityisesti silloin, jos yhteiskunnassa ei päästä koronasta lopullisesti eroon.
Pohdittavaksi voi tällöin tulla, miten työpaikoilla suhtaudutaan siihen, että kaikki työntekijät eivät välttämättä ota vapaaehtoista koronarokotusta lainkaan.
– Työpaikoilla pitää tiedostaa, että tällainen kärjistyvä tilanne on mahdollisesti tulossa tulevaisuudessa. Avointa keskustelua rokotuksista pitäisi käydä nyt hyvin aktiivisesti eri työyhteisöissä, Koivula sanoo.
Lue myös: Joidenkin yritysten koronaopit huolestuttavat – DNA:n etätyölinja ei muutu: "Jokainen saa päättää, missä työnsä tekee"
Laki on käytäntöä selkeämpi
Lain mukaan työnantaja ei voi vaatia työntekijää kertomaan itsestään henkilökohtaisia terveystietoja. Esimerkiksi tiedot otetuista rokotuksista lasketaan tällaisiksi.
Vaikka laki on tässä mielessä selkeä, käytäntö työpaikoilla ei ole Koivulan mukaan yhtä mustavalkoista.
– Työyhteisöissä varmasti monet juttelevat keskenään rokotuksista. Uskon, että esimerkiksi vasta ensimmäisen rokotuksen saaneiden kollegoiden terveydestä halutaan huolehtia, Koivula pohtii.
– Joku voi sitten taas jäädä kokonaan tämän keskustelun ulkopuolelle. Työelämässä ollaan tässä harmaalla alueella, vaikka lainsäädännön näkökulmasta tilanne on selkeämpi.
Oman lusikkansa soppaan laittaa työelämän tietosuojalaki. Suomen tietosuojaviranomaisen mukaan työnantaja voi käsitellä tietoa työntekijän koronarokotuksesta lain edellyttämän tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti.
Vaatimus tarkoittaa, että tieto rokotuksesta on tarpeellinen työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi.
Lisäksi työnantajan tulee perustella, miksi tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä kulloinkin harkitaan.
Lain mukaan työterveydestä voidaan myös antaa tilastotietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla.
"Vastaukset ovat vielä piilossa"
Työterveyslaitos ohjeistaakin solidaarisuuteen työpaikoilla. Keskiviikkona lähettämässään mediatiedotteessa laitos peräänkuuluttaa toimimaan vastuullisesti niitä kohtaan, jotka vielä odottavat toista rokoteannostaan.
Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa edelleen kontaktien vähentämistä ja pandemian aikana tutuksi tulleita suojautumiskeinoja.
Vaan missä menee raja, jos osa työntekijöistä ei ota rokotusta lainkaan?
– Luulen, että meidän täytyy jossain vaiheessa vain hyväksyä, että kaikilla ei välttämättä tule olemaan rokotusta, Koivula toteaa.
– On sitten eri asia, mihin tämä johtaa työturvallisuuden kannalta. Toistaiseksi voimme vain esittää kysymyksiä. Vastaukset ovat vielä piilossa, mutta lähikuukaudet tulevat paljastamaan enemmän.
Aikalisä syksyn koronaexit-suunnitelmiin
Työterveyslaitos kehottaa, että työpaikkojen on ylipäätään syytä edetä koronan jälkeisissä suunnitelmissaan syksyllä maltillisesti ja riskiarvioiden kautta,
– Yleisesti rohkaisemme työpaikkoja ottamaan koronaexit-suunnitelmissa aikalisän, Koivula kertoo.
Ehdotettu aikalisä kannattaa Työterveyslaitoksen mukaan hyödyntää sen sopimiseen, millaisilla pelisäännöillä työpaikoille lopulta palataan.
– Joustavan työn käytänteitä kannattaa linjata työpaikka-, tiimi-, ja yksilötasolla, kertoo Työterveyslaitoksen TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala.
Syksyn koronatilanne on deltavariantin takia epävarma. Etätyötä kannattaa pääjohtaja Koivulan mukaan jatkaa monissa organisaatioissa. Lähityössä on pidettävä kiinni jo sovituista suojautumistoimenpiteistä.