Töihin paluu laajan etätyösuosituksen päättyessä aiheuttaa epäselvyyksiä työnantajien keskuudessa. Yrityksissä kaivataan käytännön ohjeita siihen, miten turvallisen töihin paluun voi järjestää.
Epäselvästä tilanteesta kertoo se, että Elinkeinoelämän keskusliiton perjantaiseen webinaariin ilmoittautui yli 800 työnantajaa kuulemaan, kuinka turvallinen töihin paluu toteutuisi.
Yleinen etätyösuositus päättyy Suomessa viikon päästä perjantaina. Ministeriöiden mukaan työpaikoille voidaan alkaa palata, vaikka rokotekattavuudessa ollaan jäljessä hallituksen asettamasta 80 prosentista (perjantaina ylittyi 73 prosentin raja).
Työikäisissä takamatka on mittava. Esimerkiksi 30-34-vuotiaista kaksi rokotetta on saanut vain 61 prosenttia, tätä nuoremmissa ikäluokissa vieläkin harvempi.
Työikäisessä väestössä ollaan vielä osin kaukana hallituksen tavoitellusta 80 prosentin rokotekattavuudesta.
THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tilanne ei ole ihanteellinen.
– Se on tietysti huono asia, jos täysin rokottamattomat tulevat kasvotusten työskentelemään ja siellä on yksi infektoitunut, joka sitten sen viruksen välittää työkaverilleen. Sen vuoksi nyt viimeistään, kun aletaan palata toimistolle, niin pitäisi huolehtia siitä, että on saanut ne kaksi rokoteannosta, Nohynek kommentoi MTV Uutiset Liven lähetyksessä.
Lue lisää: Ylilääkäri Hanna Nohynek oikoo monen rokottamattoman "terveen ja salskean nuoren" vaarallisen harhaluulon – "Se on se tuhannen taalan kysymys"
Rokotusstatusta voi kysyä
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, voiko työnantaja kysyä työntekijöidensä rokotetietoja. EK:n johtava asiantuntija Markku Rajamäki torppaa julkisuudessa olleet tiedot, ettei rokotetietoja voisi saada selville.
Mikään laki ei estä käymästä asiaa suullisesti läpi. Kysyä saa, mutta pakko ei ole kertoa.
– Kannattaa lähteä siitä, että näistä asioista voitaisiin keskustella avoimesti työpaikoilla. Laki ei, toisin kuin joissain lähteissä on todettu, asetu esteeksi, kunhan sitä tietoa ei viedä yksilötasolla mihinkään työnantajan järjestelmiin. Keskustelu on sallittu, Rajamäki kommentoi MTV:n Uutisaamussa perjantaina.
Lue lisää: Työnantaja saa kysyä, onko työntekijä ottanut koronarokotteen, asiantuntija vakuuttaa ja tyrmää sitkeän väitteen – "Se on jopa suositeltavaa"
Rokotekattavuutta voi Rajamäen mukaan selvittää myös anonyymeillä kyselyillä, mikäli työpaikan henkilöstö on tarpeeksi suuri, käytännössä vähintään parikymmentä henkeä.
Työnantaja voi lisäksi pyytää työntekijää ilmoittamaan rokotusstatuksensa työterveyshuoltoon, josta voi saada tilastollista tietoa työpaikan rokotekattavuudesta.
Tapauskohtaista harkintaa
Monissa työpaikoissa käytäntöjä mietitään nyt uudelleen. Ministeriöt suosittavat yhdistamään lähi- ja etätyötä, ja niin toimitaankin esimerkiksi VR:ssä.
VR:ssä riskikartoitus on tehty, ja toimistotyöläisten osalta etätyöt jatkuvat laajemmin kuin koronaa edeltäneenä aikana, kertoo VR Groupin henkilöstöjohtaja Anne-Mari Mäkinen. Vajaan kuuden tuhannen työntekijän VR:ssä työntekijöiden rokotetietoja ei ole kysytty tai muutoin selvitetty.
Huoli lähitöihin paluuseen ei VR:ssä ainakaan vielä ole ollut laajamittaista. Tiukkoja kysymyksiä saattaa kuitenkin tulla vielä eteen monilla työpaikoilla.
Entä jos rokotettu ei suostu työskentelemään työkaverin kanssa, jos tietää hänen olevan rokottamaton?
– Nämä ovat vaikeita kysymyksiä ja niitä pitää miettiä tapauskohtaisesti. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia rokotettujen, rokottamattomien ja riskiryhmässä olevien työturvallisuudesta nämä ovat tapauskohtaisia arviointeja sitten kun niitä tulee eteen, VR:n Mäkinen sanoo.