Ukrainan asevoimien täytyy saada iskeä länsiaseilla syvemmälle Venäjälle, Zelenskyin neuvonantaja sanoo.
Ukraina luottaa yhä hyökkäyksensä Venäjän Kurskin alueelle olevan hyvä ratkaisu, vaikka se syö sen kykyä puolustaa Itä-Ukrainan Donetskin aluetta.
Sotaa käydään nyt Venäjällä ja Ukraina vaikuttaa ainakin julkisesti uskovan, että presidentti Vladimir Putinin puntti tutisee.
– Olemme ottaneet aloitteen ja luomme painetta uusille rintamalinjoille. Tämä on juuri sitä, mistä Venäjä ei pidä lainkaan, sanoo Ukrainan presidentin neuvonantaja Mykhailo Podolyak MTV Uutisille.
MTV Uutiset tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantajan Podolyakin Kiovassa.
Podylyakin mukaan Venäjä haluaa sotia siten, että sillä on "täysi ase- ja miesylivoima kapealla sektorilla eturintamaa".
– Mutta kun me venytämme noita etulinjoja, tilanne alkaa näyttää täysin toisenlaiselta, Podolyak sanoo.
Myös muunlaisia näkemyksiä on esitetty. Pitkin sotaa on arvioitu, että pitkä rintamalinja hyödyttää Venäjää, koska sillä on käytössään runsaammin joukkoja.
Kurskin hyökkäyksen ehkä keskeisin sotilaallinen tavoite on ollut pakottaa Venäjä siirtämään joukkojaan pois Donetskin alueella, jossa se on viime aikoina edennyt kohti strategisesti erittäin tärkeää Pokrovskin kaupunkia.
Jonkin verran Venäjä onkin siirtänyt joukkojaan Kurskiin myös Donetskin alueelta, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War. Toisaalta venäläisjoukkojen eteneminen Donetskin alueella ei ole hidastunut, pikemminkin päinvastoin.
Laajemmin Donetskin alueen tilanteesta voi lukea alla olevasta linkistä.
Lue lisää: Putin haluaa Pokrovskin ja Ukraina voi jo tietää, miten valloitushimo hyödynnetään
Ukrainan presidentin neuvonantaja Mykhailo Podolyak ja MTV Uutisten toimittaja Niko Nurminen.
Ukraina vaatii lupaa iskeä Venäjälle
Ukrainan asevoimien täytyy saada iskeä länsiaseilla syvemmälle Venäjälle, Podlyak painottaa. Käytännössä kyse on pitkän kantaman ohjusten käyttöluvasta.
– Tämä on mitä selkeimmin kriittinen hetki, Podolyak sanoo.
– Ukraina käy puolustussotaa ja kansainvälisen lainsäädännön mukaan meillä on oikeus tuhota hyökkääjän sotilaskalustoa riippumatta siitä, missä se sijaitsee. Ukrainalla on oikeus iskeä Venäjän puolelle, hän painottaa.
Vaikka haastattelu annettiin suomalaismedialle, on viesti aseiden käyttöluvasta todennäköisesti suunnattu erityisesti Yhdysvalloille. Valkoinen talo antaa suurimman osan Ukrainan käytössä olevista länsimaisista pitkän kantaman aseista.
Myös Britannia ja Ranska ovat lahjoittaneet pitkän kantaman ohjuksia Ukrainalle. Kumpikaan niistä ei ole antanut lupaa hyökätä ohjuksillaan Venäjälle. Mediatietojen mukaan Britannia ja Ranska odottavat tähän Yhdysvaltojen siunausta.
Suomi ja lukuisat muut länsimaat antoivat kevään ja alkukesän aikana Ukrainalle rajoittamattomat oikeudet käyttää lahjoitettuja aseita myös Venäjän puolella. Tätä Ukraina on hyödyntänyt esimerkiksi Kurskissa, jonne se on kuvatodisteiden perusteella hyökännyt esimerkiksi länsipanssarein.
Lue myös: Ukraina paljasti, mihin se haluaa hyökätä ATACMS-ohjuksilla Venäjällä
7:48
Mikä Ukrainan Kursk-menestyksen hintalappu ja merkitys?
Suomelle kiitosta
Podolyak kiittelee Suomen panosta Ukrainan tukemisessa.
– Täysin objektiivisesti sanoen, Suomi on yksi parhaista maista. Se ymmärtää mistä tässä sodassa on kyse, hän sanoo.
– Suomi ymmärtää, mitkä tämän sodan riskit ovat maailmanlaajuiselle poliittiselle kehitykselle. Ymmärrätte, mikä Venäjä on ja miksei se tule tyytymään hyökkäämään vain Ukrainaan, Podolyak jatkaa.
Suomen ja lukuisten muiden valtioiden on ollut Yhdysvaltoja helpompi antaa lupa lahjoittamiensa aseiden rajoittamattomaan käyttöön. Suomi ja monet muut kun eivät ole lahjoittaneet esimerkiksi pitkän kantaman ohjuksia Ukrainalle.
– Jos Suomi sanoo, ettei annettujen aseiden käytöllä ole rajoituksia, voi sillä olla poliittista merkitystä, mutta Suomi ei ole tiettävästi antanut pitkän kantaman ohjuksia, joten suurta käytännön merkitystä ei ole, sanoi sotatieteilijä Ilmari Käihkö MTV Uutisille kesäkuussa.
Zelenskyin neuvonantaja Podolyak katsoo Venäjän haluavan hajottaa Euroopan unionin. Podolyak toivookin, että Suomi tekee Euroopan sisällä yhä enemmän Ukrainan eteen.
Kyse ole pelkästään Ukrainan, vaan koko Euroopan edusta, Podolyak katsoo.
– Venäjä jatkaa laajentumispolitiikkaansa, investoi terrorismiin, poliittiseen riidankylvämiseen ja painostaa ulkomaita disinformaatiolla, hän listaa.
2:14
Ukrainassa on kaatunut viisi suomalaista vapaaehtoistaistelijaa – vain yksi heistä on tuotu kotimaan multaan.